Syksyn harjoitusottelut tuovat joka vuosi mukavasti spekuloitavaa kiekkoseuraajille. Miten SM-liigaseurat pärjäisivät KHL-joukkueita vastaan? Pystyisivätkö liigan parhaat ryhmät haastamaan myös venäläisjättejä?

Keskustelu on aina yhä hauskaa. Viime viikkoina on nähty jo Pelicansin ja HPK:n voitot KHL-ryhmistä. Tylsä ihminen muistuttaa elokuun realiteeteista, hieman innokkaampi seuraaja pohtii jo sarjan eroja.

Harjoituspelit ovat vain kauteen valmistavia pelejä. Vaikka Venäjälläkin tuijotetaan stereotypian mukaisesti voittotilastoa heti alkusyksystä lähtien, näkyy pelin luonne suoraan pelaajien toiminnassa kaukalossa.

Sen takia on helppo sanoa, ettei muutaman yllätysvoiton takia kannata vielä hypätä suihkulähteeseen. KHL on yhä Euroopan ykkössarja sekä budjeteissa että pelejä vertaamalla. Jokereiden taival Venäjällä on muistuttanut, ettei menestymisen esteenä ole pelkästään kaukalon vastustajat. Olosuhteet ruplaliigassa ovat aivan poikkeukselliset.

Hypoteettinen vertailu maistuu silti aina. Juuri Jokereiden esimerkki tekee spekuloinnista silti liian houkuttelevaa. Jos SM-liigajoukkueet iskettäisiin juuri nyt mukaan KHL:ään, on helppo sanoa, ettei yksikään suomalaisryhmä löytyisi sarjan hänniltä.

KHL-jätit ylivoimaisia

Venäjä on ääripäiden maa. Myös kaukalossa. Vaikka KHL:ssä on käytössä nimellinen palkkakatto, ei ääripäitä ole missään vaiheessa oikeasti haluttu rajata sarjassa.

Suurseurat maksavat ”sääntöjen” rikkomisesta pienet sakot ja kokoavat järkyttäviä tähtinippuja, kun pienet seurat elävät kuukausittain pienten budjettiensa kanssa kädestä suuhun. Seuroja tulee ja tippuu pois sarjasta juuri talousvaikeuksien takia.

Sen takia on aina kiinnostavaa kysellä Venäjällä sekä Suomessa pelanneilta tai valmentaneilta kiekkoammattilaiselta arvioita sarjan tasoeroista. Usein vastaus on sama: lähtökohtaisesti kaikki 15 SM-liigajoukkuetta sijoittuisivat KHL:n sarjataulukossa keskikastin kulmille.

Pienet seurat olisivat SM-liigajoukkueille voitettavissa. Toisaalta taas suurseurat menisivät jo alkusyksystä omia teitään.

KHL ryöstää usein SM-liigan parhaat pelaajat kauden päätteeksi. Toisaalta Venäjälle hyppää usein myös keskinkertaisesti Suomessa pelanneita kiekkoilijoita, jotka löytyvätkin paremman vireen juuri KHL:stä. Tämän takia objektiivinen sarjojen vertailu on vaikeaa.

SM-liigan etu on se, että 15 joukkuetta on vaikea erotella toisistaan. Toki Suomessakin suuret ovat suuria ja pienet pieniä, mutta kokonaisuutena erot ovat pysyneet matalina.

Samalla täytyy muistaa, että KHL:n ja SM-liigan vertailu on pelkkää hupia. Molemmat sarjat heijastelevat lopulta oman maan kulttuuria ja arvomaailmaa: suomalaiset ovat tasaisen ja analyyttisesti johdetun kiekkosarjan ystäviä – Venäjällä ympäristö kannustaa usein radikaalimpiin ja meidän silmin jopa hulluihin ratkaisuihin.