Kuka olisi uskonut, että Liigassa viime kaudella debytoinut ja ”vain” 24 pinnaa iskenyt Teemu Lepaus kantaisi tänä syksyllä kultakypärää? Tai, että yhden runkosarjakauden piste-ennätyksensä jo ennen sesongin puoltaväliä rikkonut Arttu Ruotsalainen nousisi maajoukkueeseen? Tai, että Joose Antonen ja Panu Mieho olisivat kovien pistetahtiensa ansiosta pelotteita vastustajien leireissä?

Ässät sensaatiomaiseen Suomen mestaruuteen keväällä 2013 luotsannut ja puolisen vuotta myöhemmin Nuoret Leijonat yhtä yllättävään maailmanmestaruuteen johdattanut Karri Kivi sai etenkin alkukaudesta Ilveksessä aikaan ihmeitä – niin joukkue- kuin yksilötasollakin.

– Palasia on pahaa ottaa mistään erikseen. Minulle kaikki on isoa kokonaisuutta. Meillä on hyvä valmennus ja johtoryhmä, joiden homma on auttaa pelaajia. Ja kun pelaajille annetaan mahdollisuus, niin se täytyy sitten antaa, puhelimitse tavoitettu Kivi filosofoi Leijonat.comille aiemmin syksyllä.

Yleensä onnistumista seuraa onnistuminen, ja sitä taas onnistuminen. Aluissa mainituista pelaajista paistoi etenkin syksyllä katsomoon valtava itseluottamus.

– Matkalla pelaaja olisi saatava uskomaan omaan lahjakkuuteensa, se on meidän valmennuksen idea.

Ilveksessä on paljon samaa kuin aikoinaan Kiven mestarijoukkue Ässissä tai Suomen U20-junnuissa. Kumpaakaan mestarijoukkuetta ei laskettu ennakko-odotuksissa lähellekään kärkeä.

– Minulla on suunnilleen oletus, että millainen pelaajan historia on. Kun joukkue lähtee rakentumaan, niin osa pelaajista ylittää itsensä, osa pelaa tasollaan ja osa alittaa tasonsa. Joka vuosi joka kategoriaan tulee yllätyksiä.

Tupsukorvissa on kuluvana syksynä ollut oikeastaan vain positiivisia yllätyksiä, vaikka viime ajat ovat olleet tamperelaisille haastavia.

Huimat kasvutarinat ovat peräisin jääkiekkoilijan normaalista arjesta.

– Joukkueessa ei voi oikaista, aina lähdetään pohjan kautta. Eli kun jokapäiväisen arjen saa rullaamaan, niin siihen voi rakentaa ja kasvumahdollisuudet ovat olemassa.

– Itse lähden aina siitä, että ennen kuin aloitan mitään, niin minun täytyy itse valmistaa itseni siihen, että joku on mahdollista, ja että tunnen itse kuuluvani siihen paikkaan. Siitä lähtee kaikki.

Haastattelu on tehty marraskuussa ja juttu kirjoitettu 21. joulukuuta.