Jääkiekkoliigan pudotuspelien peruminen on sääli monesta eri näkökulmasta. Esimerkiksi yllättäjäjoukkueiden, eli Ilveksen ja KooKoon vireet olisi ollut hienoa nähdä playoffeissa.

Yksilötasolla yksi mielenkiintoisimmista pelaajista, joka jatkopeleissä olisi pitänyt nähdä, on Matti Järvinen. KalPa-pelaaja jäi läpi kauden Justin Danforthin, Julius Nättisen, Kristian Kuuselan ja kumppanien varjoon – siis otsikkotasolla, muttei kaukalossa lopulta paljoakaan.

Osaksi tämä on selitettävissä sillä, että hyökkääjän vire oli nousujohteinen kevääseen asti. Pari kautta sitten NLA-joukkue Zugissa siipiään kokeillut pelaaja viiletti viime ja toissa kaudella Tapparassa, eikä arki meinannut lähteä liitämään ihan alkusyksystä uusissa maisemissa Kuopiossa millään.

Tehopisteet kuvaavat kärkiketjun pelaajan virettä paljon. Syys- ja lokakuussa hän iski vain neljä pinnaa per kuukausi, marras- ja joulukuussa viisi jälleen per kuukausi – kunnes uuden vuosikymmenen puolella alkoi rätisemään urakalla. Tammikuussa Järvinen liekehti tehot 8+2=10 ja helmikuussa pisteet 4+6=10. Vielä maaliskuussa tilille kertyi kaksi syöttöpinnaa.

Järjettömiä ketsuppipulloilmiöitä

10. ja 11. tammikuuta Jukureita vastaan Järvinen iski ensiksi kaksi maalia ja sitten tehot 4+1=5! Jälkimmäisen koitoksen maaleista kaksi syntyi alivoimalla. Lontoossa syntyneen sentterin tehotilasto oli täysin absurdi +7. KalPa-tykki tiesi, ettei kyse ollut tuurista. Nousujohteisuutta oli siis odotettavissa.

– Ei ole missään nimessä suonenveto. Paikkoja tässä on ollut, niin hyvä, että meni nyt sisään, Järvinen sanoi Ylelle tammikuussa pelin jälkeen.

Kypärätempun latominen korosti sekin Järvisen tehoilua. Edellinen oli syntynyt ennen tammikuuta 2020 aikoja sitten.

– Se oli B-junnuissa ja vielä KalPaa vastaan, Espoon Bluesia tuolloin edustanut Järvinen muisteli lähteelle.

Viiden tehopisteen iltaa viettänyt keskushyökkääjä sivusi ottelussa KalPan kahta seuraennätystä, seuran kotisivuilla muistutettiin tuolloin. Sekä maali- että pistemäärä olivat isoimmat yhdessä KalPan runkosarjan pelissä.

Tehotilaston järjetön lukema oli uusi seuraennätys. Aiemmin lähelle pystyivät syksyn 1998 KalPa-SaiPa-ottelussa Wayne Thompson ja Jari Lindgren, lukemin +6.

Lisäksi helmikuun alussa Järvinen summasi HIFK:ta, Ässiä ja Sportia vastaan peräkkäisissä otteluissa tehot 3+5=8.

HIFK johti kotipeliään vielä seitsemän minuuttia ennen loppua 3-1, mutta lopulta KalPa voitti 4-3. Kukapa muukaan kuin Järvinen nakutti 3-2- (53.52) ja 3-3-osumat (55.26). Tommi Jokinen painoi ratkaisumaalin digitaalien näyttäessä aikaa 59.47.

– Se oli loistava nousu. Tämä oli tosi iso voitto meille ja tärkeä myös henkisesti, sillä eilen menetimme pari pinnaa Lahdessa vastaavalla tavalla, Järvinen hehkutti tuolloin.

Järvisen kauden 18 pöntöstä vain kaksi syntyi ylivoimalla. Alivoimalla hän iski yhtä monta kertaa.

– Pitää olla tyytyväinen. Saimme pitkästä aikaa ylivoimamaalin. Se vapautti ehkä vähän energiaa meille loppupeliin, KalPa-tähti heitti Ylelle HIFK-pelin tauottua.

Tarttukaa joku!

Liigan hopea- ja pronssimitalistin kauden lopullinen saldo oli komea 18+22=40 (+3). Lopullisessa pörssissä hän sijoittui 29:nneksi, KalPan sisäisen pörssin voiton vei Balazs Sebok (8+33=41) ennen Järvistä.

Jotain Jäähongan kasvatin tehoista kertoi se, ettei hän ollut tehnyt jääkiekkotilastoihin erikoistuneen Eliteprospectsin mukaan koskaan 40 pinnaa missään – siis edes C-junioreiden 1. divisioonassa kaudella 2004-05, josta Järivisen pelaajakortin tilastot alkavat.

KalPaan viime kesänä yksivuotisella pahvilla tullut pelaaja oli kauden kiehtovimpia nimiä. Halutessaan hän teki, mitä tahtoi. Luulisi, että toistaiseksi sopimuksettomalla pelaajalla riittäisi vientiä ja sopimustarjotuksia.