Kun HPK:n, Ässien, SaiPan, Jukurien ja JYPin kausi Liigassa päättyi jo runkosarjaan, on joukkueille nyt hyvä aika antaa kouluarvosanat asteikolla 4-10 nelosen ollessa huonoin. Joukkueet on rankattu oheen niiden liigasijoitusten mukaan.

Nimen alla tilastoissa ovat pelatut ottelut, kolmen pisteen voitot, kahden pisteen voitot, yhden pisteen tappiot, suorat tappiot, tehdyt maalit, päästetyt maalit, kerätyt pisteet ja pistekeskiarvo.

11. HPK 7

57-16-6-13-22-143-172-73-1,28

Häkelyttävän vaikean alun jälkeen HPK heräsi yhtä häkellyttävästi liekkiin. Alkukaudesta mistään pelillisestä asiasta ei meinannut tulla yhtään mitään, ja lisäksi Kerho suli jatkuvasti ratkaisuhetkillä, jos se nyt johtoon sattui pääsemään. HPK hävisi liikaa yhden maalin pelejä.

Loppukaudesta laulu muuttui pistepörssin voittaneen Petri Kontiolan, Valtteri Puustisen, Jere Innalan, Elmeri Erosen, Eetu Laurikaisen ja kumppanien johdolla – se muuttui alkukauden vaikeuksiin nähden niin radikaalisti, että HPK nousi tosissaan jopa pudotuspelitaisteluun. Useampi joukkue oli Kerhon kanssa lirissä, kun kiekko liikkui ja pelaaminen oli kaikkiaan ennakkoluulotonta.

Ehkä hämeenlinnalaislauma oli lopulta liikaa esimerkiksi mainittujen soturien varassa, eikä kapea kärki olisi välttämättä riittänyt pudotuspeleissä. Välttämättä.

12. Ässät 6

58-15-6-9-28-150-193-66-1,14

Sebastian Wännström, Ty Rattie, Nick Merkley, Andreas Borgman, Joe Morrow, Markus Niemeläinen ja niin edelleen. Kovien NHL-taustaisten pelaajien edesottamuksista nauttinut Ässät suli totaalisesti ja ulos jatkosta. Liekö rosterin iso eläminen syy siihen, mutta eipä se kuuluisa punaisen langan pää näyttänyt olevan kauden jälkimmäisellä puolella lähelläkään hyppysiä.

Pelaajisto vaikutti turhan usein jotenkin välinpitämättömältä ja turhautuneelta. Helppoahan se täältä on huudella, mutta padalla tuskin olisi ollut annettavaa pudotuspeleissä nähdyillä näytöillä.

Tahmeaa pelillisesti ja pelaajien olemusten perusteella turhan usein.

13. SaiPa 5

53-13-3-6-31-95-147-51-0,96

Päävalmentaja Tero Lehterän lomauttaminen, karmeat tappioputket, yleisöpelien aikaan katsojakato… SaiPan kaudesta ei kieltämättä jäänyt esille montakaan hyvää asiaa, vaan päinvastoin. Maalivahti Niclas Westerholm sekä hyökkääjä Tomas Zaborsky olivat pelaajia, asioita, jotka onnistuivat tasaisen hyvin.

SaiPa teki maaleja auttamatta liian vähän ja hyökkäyspää oli turhan kapea. Leijonista tuttu Jarno Koskiranta oli odotuksiin nähden selvä pettymys. Kaiken lisäksi joukkue joutui kärvistelemään karanteenissa kauden ollessa jo muutenkin lähellä loppua.

14. Jukurit 6

57-13-5-5-34-120-199-54-0,95

Jukurit jaksoi roikkui taas jonkin aikaa alkukaudesta kiinni jopa pudotuspelitaistelussa, mutta kauden edetessä bensa loppui totaalisesti. Joukkue ei näyttänyt välittävän jostain 1-11-tappiosta, vaan otti siitä opiksi – toisaalta aaltoliike oli tulosten valossa samalla liian rajua.

Savon ylpeys sai maajoukkueisiin ukkoja, kun esimerkiksi Leijoniin nousivat maalivahti Sami Rajaniemi ja Axel Rindell. Mikkeliläispoppoo jätti sinänsä kuitenkin ihan uskottavan kuvan, ja ensi kauteen on hyvä lähteä parantamaan päävalmentajaksi nousevan Olli Jokisen johdolla.

15. JYP 4,5

59-13-4-8-34-139-211-55-0,93

Täydellinen epäonnistuminen jokaisella osa-alueella. Vain parissa vuodessa Euroopan mestarista (2018) liigajumboksi (2021)!

Yksittäisiä kovia voittoja ottanut JYP ei näyttänyt missään vaiheessa pudotuspeliporukalta – ei joukkueena eikä organisaationa. Kaukalossa ei tullut missään vaiheessa pelillistä petrausta ja toimistossa myrsky oli kovempi kuin joukkueen hurrikaani-brändissä. Pekka Tirkkonen sai lähteä päävalmentajan pestin paikalta lomautusten takia, eikä hän lopulta enää palannut.

Mihin vie tie, kun kasa JYP-ikoneita jätti seuran? Mikä on joukkueen identiteetti kaukalossa jatkossa? Jukureihin siirtyneet Jarkko Immonen ja Jani Tuppurainen sekä lopettaneet Ossi Louhivaara ja Mikko Kalteva ovat olleet iso osa JYPin identiteettiä niin kaukalossa kuin sen ulkopuolella.