Ruotsalaiset NHL:n ykköskorin pelaajat ovat lähes systemaattisesti jättäneet tämän kevään MM-kisat väliin. Laatumiehiä olisi ollut periaatteessa saatavilla vaikka kuinka paljon. Sedinin veljekset, Henrik Zetterberg, Nicklas Bäckström, Erik Karlsson, Henrik Lundqvist…. Lista on pitkä, ja tänään jonon jatkoksi liittyivät Filip Forsberg ja Johnny Oduya (lue uutinen tästä). Jos puoletkin näistä pelaajista olisivat tulleet kisoihin, Tre Kronor olisi kisojen ennakkosuosikki.

Leikitellään hieman, ja pohditaan, miltä Ruotsin MM-miehistö voisi tällä hetkellä näyttää.

Neljä huippulaadukasta hyökkäyskentällistä

Aloitetaanpa hyökkäyksestä. Ykköskentän voisivat muodostaa esimerkiksi Zetterberg-Bäckström-Forsberg. Kentällisessä olisi taitava peliä tekevä sentteri ja kaksi vaarallista snaipperia. Kakkoskenttä olisi jotakuinkin yhtä nimekäs. Vaikkapa näin: D. Sedin-H. Sedin-Loui Eriksson. Sedinin veljesten kemiaa täydentäisi hyvin Forsbergin jälkeen ruotsalaisista eniten maaleja NHL:ssä tällä kaudella tehnyt Eriksson.

Myös alempiin kenttiin riittäisi laatua. Kolmoskentän sentteriksi sopisi esimerkiksi Colorado Avalanche -kapteeni Gabriel Landeskog. Rinnalleen voimahyökkääjä saisi kaksi vahvaa kahden suunnan laituria: Carolina Hurricanesin Elias Lindholmin ja Anaheim Ducksin Jakob Silfverbergin. Varsinkin Silfverbergillä on myös hyvä laukaus.

Neloskentän sentteriksi olisi sitten tarjolla Chicago Blackhawksin alivoimapelaaja Marcus Krüger tai vahvana johtajana tunnettu Joel Lundqvist. Vierelle sopisivat esimerkiksi New York Rangersin energinen taskuraketti Jesper Fasth ja Ducksin Rickard Rakell, joka on vahva sekä puolustus- että hyökkäyspäässä. Tällainen tähtisikermä Tre Kronorin hyökkäyspäässä olisi siis parhaimmillaan voinut olla.

Puolustus – lisää taitoa erikoistilanteisiin ja fyysisyyttä alakertaan

Jos hyökkäys olisi ollut kova, ei puolustus yhtään kalpene sen rinnalla. Taitoa ylivoimapeliin toisivat 82 pistettä tällä kaudella tehnyt Ottawa Senatorsin Erik Karlsson ja Arizona Coyotesin Oliver Ekman-Larsson. Kaksikkoa ei kuitenkaan voisi laittaa samaan pakkipariin, koska varsinkin Karlsson on enemmän joukkueensa neljäs hyökkääjä. Anti hyökkäyspäähän on yksinkertaisesti suurempi kuin alakertaan.

Tasapainoisempi pari Karlssonille olisi ollut Detroit Red Wingsin Niklas Kronwall. Red Wingsin varakapteeni tunnetaan erityisesti vaarallisesta viivalämäristään, mutta myös kovista taklauksista. Fyysisyydessään Kronwall olisi voinut olla vahva pari Karlssonin rinnalle.

Ekman-Larssonin pariksi olisi voinut tarjota Chicago Blackhawksin runkopuolustaja Niklas Hjalmarssonia. Hawks-pakki on vahva puolustuspäässä ja lukee hyvin syötöillään peliä. Myös kiekollista osaamista Hjalmarssonilta olisi jonkin verran löytynyt.

Viimeisen pakkiparin olisivat voineet muodostaa Anaheim Ducksin Hampus Lindholm ja Starsin Oduya. Lindholmin kokonaisvaltaisuus sopisi sekä yli- että alivoimapeliin. 22-vuotias puolustaja liikkuu hyvin ja pystyy kiekollisten taitojensa lisäksi myös fyysisempään taklauspeliin. Oduya taas olisi kahden suunnan pelaamisellaan ja kokemuksellaan vahva peruspilari kolmospariin.

Maalivahdiksi lähes ainoa vaihtoehto olisi New York Rangersin Lundqvist. Kakkosvahdiksi tarjolla voisi olla liuta vaihtoehtoja. Myös nykyisen ykkösvahdin Jakob Markströmin taso saattaisi riittää Lundqvistin luukulle. Muita vaihtoehtoja voisivat olla Los Angeles Kingsin Jonas Enroth ja Carolinan Eddie Läck.

Saisiko Ruotsi kasaan jopa kaksi MM-tason joukkuetta?

Edellä mainitsemassani kokoonpanossa jäi vielä paljon nimiä käyttämättä. Hyökkäykseen jäisi tarjolle nimiä, kuten Marcus Johansson ja Victor Rask. Puolustukseen käyttämättä jäi muun muassa Jonas Brodinin ja Jonathan Ericssonin tasoisia pelimiehiä.

Kysymys kuuluukin: olisiko kieltäytyjistä materiaalia jopa kahteen MM-tason joukkueeseen? Jutussa spekuloitu unelmakentällinen sisältää tyrkyllä olevaa Lundqvistia lukuun ottamatta vain NHL-tason pelaajia. Kun yhdistettäisiin yli jääneet miehet taalaliigasta KHL-pelaajiin, toinen arvokisatason nippu on hyvinkin valmis.

Toki jotkut pelaajat ovat loukkaantuneina sivussa, eivätkä siksi voineet lähteä kisoihin. Toisena syynä ruotsalaisten suureen kieltäytymisten määrään voidaan pitää syksyn World Cupia. Pienempään arvoturnaukseen lähteminen ei välttämättä herätä pelaajissa niin suuria tunteita, kun suurempi karnevaali on vielä samana vuonna edessä.

Tässä ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä myös viime vuonna muun muassa Zetterberg, Kronwall ja Karlsson jättivät kisat väliin. Ruotsalaiset korkeimman huipun NHL-pelaajat eivät vain yksinkertaisesti ole enää vuosiin innostuneet kevään MM-kisoista (jos siis yleistetään). Voipi olla, että tulevaisuudessa Tre Kronor saa pitkälti tyytyä näissä karkeloissa alemman korin Pohjois-Amerikan vahvistuksiin. Tai sitten meininki muuttuu, kun huhupuheiden mukaan epäsuosittu päävalmentaja Pär Mårts jättää omien sanojensa mukaan paikkansa näiden kisojen jälkeen.