Viime kausi oli sanalla sanoen karmaiseva Pelicansin maajoukkuepakki Casimir Jürgensin näkökulmasta. Sesongilla 2017-18 A-maajoukkueeseen murtautunut pelaaja kärsi loukkaantumisista, ja lopulta hän pelasi tynkäkaudeksi kääntyneellä sesongilla vain yhdeksän peliä pistein 1+2=3 (0).

Tuska alkoi toissa kauden lopulla, kun kiekollinen pakki loukkasi polvensa ensimmäisen kerran. Kesä 2019 meni sitä kuntouttaessa, ja syksyllä hän palasi askiin – kunnes polvi alkoi taas temppuilemaan. Edellinen sesonki loppui lokakuussa.

– Olihan se kova paikka, kun olisi tietenkin halunnut pelata. Pelihalut olivat kovat, mutta jalka ei vain kestänyt, Jürgens manaa lahtelaisten kotisivuilla.

Asioilla on aina vähintään kaksi puolta.

– Sitten kun sain asian sulateltua, niin se oli loppupeleissä helpotuskin, että sain hoidettua paikat rauhassa kuntoon. Pääsin keskittymään siihen, että polvi on varmasti kunnossa, kun pääsen seuraavan kerran pelaamaan.

– Oli raskasta istua katsomossa, kun tiesi, ettei pysty mitenkään auttamaan joukkuetta ja vaikuttamaan tuloksiin. Sitä yritti vain jutella jätkien kanssa ja pitää positiivista fiilistä yllä, vaikka näki, että siellä oli tuskaa ja vaikeaa, Jürgens jatkaa viitaten hännille jääneiden lahtelaisten täysin pipariksi menneeseen kauteen.

Nyt 25-vuotiaan helsinkiläisen risukasaan on alkanut paistamaan aurinko kunnolla. Paluu askiin on lähellä.

– Mahtava fiilis! Kesä meni treenien puolesta hyvin. Pääsin harjoittelemaan loppukevään ja kesän oikeastaan ilman mitään ongelmia.

Pelicans avaa harjoituspelikautensa elokuun lopulla.

– Kiva päästä kymmenen kuukauden tauon jälkeen koppiin jätkien kanssa, eikä tarvitse yksin treenata. Pääsee taas kilpailemaan ja kamppailemaan jäällä.

Jürgens on pelannut Liigassa neljän kauden aikana 114 runkosarjan peliä pistein 11+23=34 (+17). Uran kaksissa pudotuspeleissä saldo on yhdeksässä pelissä 1+4=5 (+5).