21 kautta NHL:ssä hurjin tehoin pelanneen Teemu Selänteen ura taalajäillä olisi saattanut tuottaa liudan vielä nykyistäkin komeampia ennätyksiä ilman yksiä kohtalokkaita potkuja, paljastaa The Athletic.

Mediajätin mukaan Pittsburgh Penguinsin GM:nä 1980-luvun lopulla toiminut Eddie Johnston harkitsi nimittäin Selänteen varaamista kesän 1988 NHL Draftin avauskierroksella. Seurapomo kaavaili suomalaisesta tutkaparia megatähti Mario Lemieux’lle, mutta GM sai seuraltaan potkut keväällä hieman ennen varaustilaisuutta.

Penguins päätyi lopulta varaamaan 1. kierroksen 4. vuorollaan hyökkääjä Darrin Shannonin, jonka NHL-ura jäi varausvuoroon suhteutettuna lopulta varsin vaatimattomaksi miehen pelattua 10 kauden aikana 506 NHL-peliä tehoin 87+163=250.

Johnston kuului tuolloin aikansa edelläkävijöihin, sillä useat seurapomot vierastivat vielä tuossa vaiheessa eurooppalaispelaajien kiinnittämistä kärkivuoroilla. Myös Selänteen edessä ollut armeija vaikutti tiettävästi seurapomojen mielipiteisiin.

Penguinsillä olisi kyseisenä kesänä 1988 ollut mahdollisuus napata nelosvuorolla myös Jeremy Roenickin ja Rod Brind’Amourin kaltaisia tulevia supertähtiä, mutta seura päätyi tuolloin Shannonin valintaan. Selänne puolestaan varattiin Winnipeg Jetsin toimesta 1. kierroksen 10. varausnumerolla.

The Athletic herkutteleekin artikkelissaan ajatuksella siitä, millainen dynastia 1990-luvun alussa peräkkäiset mestaruudet voittanut Penguins olisikaan ollut siinä tapauksessa, että sillä olisi ollut ykkösketjussaan Lemieuxin lisäksi kaksi sittemmin historian tehokkaimmiksi eurooppalaispelaajiksi NHL:ssä noussutta supertähteä, Jaromir Jagr ja Selänne.