Kansan ennakko-odotukset hyvin matalat

Vuoden 1995 MM-kullan jälkeen odotettiin ”sitä seuraavaa”, mutta vuodet välissä kulkivat kovaa vauhtia. Vuonna 2011 historiallisesti voitosta tuli jo kuluneeksi 16 vuotta.

Tavallaan me suomalaiset olimme jo tottuneet siihen, ettei kovasta yrityksestäkään huolimatta sitä seuraavaa vain tullut. Vuoden -11 kisojen joukkuetta ei pidetty edes valmentaja Jukka Jalosen mielestä potentiaalisena kultajoukkueena.

Jopa yleensä kovasti ylistetty Leijonien maalivahtipuoli koettiin yhdeksi isoimmista kompastuskivistä. Myös Jalosen tekemiä valintoja kritisoitiin mediassa kovin sanoin. Olihan kisoihin otettu mukaan peräti seitsemän ensikertalaista.

 

Kisat alkoivat kangerrellen

2011 MM-kilpailut järjestettiin Slovakiassa 29.huhtikuuta – 15.toukokuuta. 16 joukkuetta oli jaettu neljään alkulohkoon edellisvuoden maailmanrankingin mukaan. Suomi pelasi D-lohkossa, jossa pelasivat myös Tsekki, Latvia ja Tanska.

Ensimmäinen ottelu pelattiin 30.4. Tanskaa vastaan. Suomi hoiti turnauksen avauksen tyylikkäästi voittamalla ottelun 5-1. Maaleista vastasivat Jarkko Immonen, Juhamatti Aaltonen, Antti Pihlström, Mikael Granlund ja Tuomo Ruutu.

Hyvänolon-tunne jäi lyhyeksi, sillä ottelussa Latviaa vastaan jäätiin ehkä hieman sensaatiomaisesti varsinaisella peliajalla 2-2 tasapeliin. Suomi oli vielä kahdeksan minuuttia ennen pelin loppua 2-1 tappiolla, kun latvialaiset olivat Immosen 0-1 avausmaalin jälkeen yllättäneet maalivahti Teemu Lassilan kahdesti.

Niko Kapanen toi kuitenkin Suomen tasoihin ottelun 52 minuutilla, eikä lisämaaleja varsinaisella peliajalla enää nähty. Ratkaisua haettiin rangaistuslaukauskilpailusta, kun jatkoaikakaan ei tuottanut tulosta. Lopulta Immosen onnistuttua Leijonat ottivat niukan voiton.

Alkusarjan päätösottelussa vastaan asettui Tsekki, joka oli voittanut molemmat aikaisemmat ottelunsa suoraan varsinaisella peliajalla. Ensimmäinen erä pelattiin maalittomana, mutta toisessa erässä Tsekki meni 0-1 johtoon. Suomalaisille valitettavan tuttu Jaromir Jagr vei kolmannen erän alkajaisiksi tsekkiläiset jo 0-2 johtoon.

Pientä lohdutusta saatiin, kun Anssi Salmela kavensi 20 sekuntia ennen loppua Suomen pelatessa ilman maalivahtia. Lisämaaleja ei enää nähty, ja Tsekki otti lohkovoiton puhtaalla pelillä. Suomi sijoittui lohkon kakkoseksi, joka tiesi pääsyä välisarjaan.

 

Välisarjakaan ei ollut ruusuilla tanssimista

Välisarjan E-lohkoon Suomen, Tsekin ja Tanskan lisäksi tulivat Saksa, Venäjä ja isäntämaa Slovakia.

Heti ensimmäisessä ottelussa Suomi oli jo toisen kerran lähellä yllätystappiota, kun Saksa asettui vastaan. Ottelu oli kahden erän jälkeen saksalaisille 4-3, vaikka Suomi oli saanut salama-alun otteluun. Tuomo Ruutu iski ottelun avausmaalin jo 13 sekunnin jälkeen. Seuraavasta kolmesta maalista vastasikin sitten Saksa.

Janne Pesonen kavensi ottelun puolivälissä, ja Immonen toi Suomen jo tasoihin pari minuuttia ennen toisen erän päättymistä. Ilo oli kuitenkin lyhytaikaista, kun Saksan Patrick Reimer vei vielä vajaa minuutti Suomen maalin jälkeen joukkueensa johtoon.

Kolmannessa erässä saatiin tasoitusmaalia odotella aina 54 minuutille asti, jolloin Ruutu teki illan toisen osumansa. Leijonat saivat jälleen hakea vauhtia aina rangaistuslaukauskilpailusta asti, jossa kapteeni Mikko Koivu teki voittomaalin.

Seuraavaksi vastaan asettui isäntämaa Slovakia, joka oli myös pitkään kiinni ottelun voitossa. Ensimmäisessä erässä Marian Gaborikin tekemä maali päästiin kuittaamaan vasta 47 minuutilla. Ruutu jatkoi siitä mihin edellisessä ottelussa jäi, ja nosti Leijonat tasoihin. Vain kolme minuuttia myöhemmin sama mies iski loppulukemat 2-1 taululle.

Välisarjan päätösottelussa kohdattiin Venäjä, joka kuului tuttuun tapaansa turnauksen ennakkosuosikkeihin. Ottelun neljännellä minuutilla tuli suomalaisille synkkä hetki, kun kuudessa sekunnissa venäläiset osuivat kahdesti. Petri Vehanen vaihdettiin Leijonien maalinsuulta pois jo ajassa 4.37. Tilalle luistellut Lassila ei enää maaleja taakseen päästänytkään.

Koivu toi Suomen maalin päähän ajassa 26.59, ja kymmenen minuuttia myöhemmin Janne Niskala tasoitti ottelun. Kolmas erä ja jatkoaika pelattiin maalittomina, joten edessä olivat jo kolmannet rangaistuslaukauskilpailut Leijonille.

Jälleen sinivalkoiset poistuivat kilpailusta voittaneena, kun Immonen iski voittomaalin. Tuloksena oli välisarjan toinen sija Tsekin takana.

 

Pudotuspelit ja ilmaveivi

Puolivälierissä vastaan tuli hyvin kisoissa pelannut Norja. Ensimmäinen erä oli maaliton, mutta toisen erän alkajaisiksi norjalaiset iskivät pientä shokeerausta Leijonille. Vajaa neljä minuuttia oli pelattu, kun Ken Andre Olimb teki 0-1 johtomaalin rangaistuslaukauksesta.

Sen pidempään eivät suomalaiset jääneet tilannetta murehtimaan, vaan iskivät neljä maalia vielä toisen erän aikana, joista kolme syntyi ylivoimalla. Ensin osui Immonen, välissä Ruutu ja sitten taas Immonen. Jani Lajunen laukoi neljännen maalin juuri ennen toisen erän päättymistä. Kolmas erä oli maaliton ja Suomi eteni jatkoon lukemin 4-1.

Välierissä kohdattiin kisoissa jo toistamiseen Venäjä. Ottelun lopputulosta ei varmasti jokainen muista, mutta Mikael Granlundin tekemää ”ilmaveivi”-maalia ei kukaan voi unohtaa. Nuorukainen veivasi Venäjän maalin takaa kiekon lapaansa, ja pyöräytti sen maalin ylänurkkaan. Kyseinen maali ikuistettiin myöhemmin myös postimerkkiin.

Granlundin lisäksi ottelussa osuivat vielä Lajunen ja Immonen, eivätkä itänaapurimme onnistuneet maalissa pelannutta Vehasta ohittamaan. Lukemat siis Leijonille 3-0 ja finaalipaikka rakasta länsinaapuriamme Ruotsia vastaan.

Jälleen oli edessä huikea finaaliasetelma naapureiden kesken!

 

Leijonat murskaavia finaalissa


Moni jo herätteli vuoden 1995 tunnelmia eloon ennen ottelua. Välierä Venäjää vastaan oli taas nostattanut meihin suomalaisiin kovan Leijona-kuumeen. Kaikkialla puhuttiin ilmaveivistä, ja kultamitali ei ollutkaan enää vain utopistinen haave.

Finaalin ensimmäinen erä oli pientä hakemista molemmin puolin, eikä maaleja nähty. Toisen erän puolessa välissä onnistuivat sitten ruotsalaiset, kun Magnus Pääjärvi vei Tre Kronorin 1-0 johtoon.

Vain seitsemän sekuntia ennen toisen erän päätöstä, iski Immonen tasoituksen ja erätauolle lähdettiin ruotsalaisten päät painuksissa. Suomipoika sai tasoitusmaalista huikean latauksen viimeiseen erään, eikä täystyrmäys ole riittävä sana kuvaamaan mitä kentällä nähtiin.

Muutaman minuutin jälkeen Petri Nokelainen vei Leijonat johtoon. Alle minuutti tästä ja Kapanen kasvatti Suomen etumatkaa kahteen maaliin.

Pelikello näytti 56.41, kun Pesonen vei Suomen jo ratkaisevan tuntuiseen 1-4 johtoon. Selostaja Antero Mertaranta ei meinannut pysyä housuissaan, ja suomalaisten fanien pitkä odotus tultiin palkitsemaan vihdoin.

Edes neljä maalia ei riittänyt nälkäisille Leijonille, vaan joukkue osui vielä kahdesti. Ensin Mika Pyörälä, sitten Antti Pihlström ja 1-6 murskavoitto oli selvä. Ottelua katsoi televisiosta huikeat 2,6 miljoonaa suomalaista.

Suomalaisista kisojen tähtikentälliseen mahtui ainoastaan pistepörssin voittanut Jarkko Immonen, mutta se ei liene kulta-Leijonia tai Suomen kansaa haitannut. Kultajuhlat olivat jälleen massiiviset.


 

Suomen joukkue MM-kilpailluissa vuonna 2011

Maalivahdit: Petri Vehanen, Niko Hovinen ja Teemu Lassila

Puolustajat: Ossi Väänänen, Lasse Kukkonen (a), Topi Jaakola, Sami Lepistö, Jyrki Välivaara, Janne Niskala, Anssi Salmela ja Pasi Puistola

Hyökkääjät: Mikko Koivu (c), Tuomo Ruutu (a), Janne Pesonen, Jani Lajunen, Jarkko Immonen, Petteri Nokelainen, Mika Pyörälä, Niko Kapanen, Antti Pihlström, Janne Lahti, Juhamatti Aaltonen, Jesse Joensuu, Mikael Granlund ja Leo Komarov

Päävalmentaja: Jukka Jalonen

Apuvalmentajat: Teppon Numminen, Pasi Nurminen ja Petri Matikainen

Joukkueenjohtaja: Timo Jutila

GM: Jari Kurri

Aiheet Uutiset