Näkökulma: Tästä Leijonien tahmea ylivoimapeli johtuu - syy ei löydy siniviivalta

Leijonien ylivoimapeli nousi kuumaksi puheenaiheeksi eilisen Ranska-ottelun myötä. Suomi sai seitsemän mahdollisuutta ylivoimalla, mutta verkko ei heilunut kertaakaan. Eilinen huono ylivoimapeli selittyy ennen kaikkea yhdellä asialla: Jukka Jalonen haki heikkoa Ranskaa vastaan ennen kaikkea onnistumisia kakkosylivoimakoostumukselle. Kaapo Kakko ja kumppanit pelasivat vain jämäminuutteja. Moni antoi kritiikkiä Oliwer Kaskelle, jonka laukaukset peitettiin kerta toisensa jälkeen. Maaliille mennessäänkin kiekko oli helppo torjuttava Florian Hardylle. Ongelma kakkosylivoimassa ei kuitenkaan ollut Kaski, vaan muiden pelaajien liikkeen puute. Leijonapelaajat olivat lähinnä paikoillaan, eikä pelintekijällä ollut syöttölinja auki kuin siniviivalle. Kasken laukaukset olivat laadukkaita, mutta samaan aikaan enemmän kuin ennalta-arvattavia. Pelaajien täytyy liikkua enemmän, jotta aseita on kerralla käytössä kuin yksi ja pelintekijällä riittää vaihtoehtoja. Koko ylivoimalla kiekko kävi lähinnä kolmella pelaajalla: Kaskella, Henri Jokiharjulla ja peliä tehneellä Toni Rajalalla. Yksi pelaaja oli tekemässä maskia kuten kuuluukin, mutta missä oli viides lenkki? Turhanpanttina. Jatkossa Leijonat antaa varmasti enemmän aikaa ykkösylivoimalle, joten ongelma ei ole niin suuri kuin Ranska-ottelussa näytti. Silti toinen ylivoimanyrkki täytyy saada kuntoon. Harjoituksissa on aikaa hioa jokin muukin kuvio kuntoon kuin Kasken laukaus.