Toukokuun 7. päivä vuonna 1995 mullisti suomalaisen kiekkomaailman totaalisesti. Leijonat jyräsi Ruotsin sen kotiyleisön edessä pelatussa MM-finaalissa luvuin 4-1. Ville Peltonen oli vienyt puhtaalla hattutempulla Suomen 3-0-johtoon ennen toista erätaukoa.

Paikanpäällä sensaatiota, Suomen historian ensimmäistä kultaa todisti lähes 14 000 silmäparia.

Mestaruus tuli vuosia kestäneen nousujohteisen tarinan päätteeksi. Jos katsotaan taaksepäin, niin vuonna 1993 Suomi putosi Saksan Münchenissä ja Dortmundissa pelatuissa MM-kisoissa jo puolivälierissä. Kanada kurmotti sinivalkoisia niissä noloin luvuin 5-1.

Vuotta myöhemmin Italian Bolzanossa ja Canazeissä Suomi ylsi hopealle. Finaalin Kanada voitti vasta voittolaukauskisassa. Tuon turnauksen pudotuspeleissä Leijonien maaliero oli muuten hämmentävä 19-2. Puolivälierässä kyytiä sai Itävalta luvuin 10-0 ja välierässä USA ihmeellisin numeroin 8-0.

Trendi oli nousujohteinen vuosia, mutta myös vuoden 1995 kisojen sisällä. Leijonat hävisi kisoissa yhden pelin, ja se oli totta kai turnauksen avausmatsi Tsekkiä vastaan.

Koska viime kevään maailmanmestaruus tuli sekin nousujohteisen tarinan päätteeksi, oli siinä ja historian ensimmäisessä mestaruudessa samoja piirteitä.

– ​Kyllä, mutta se oli kaksi vuotta kestänyt kasvutarina, maailmanmestari, nykyinen SaiPa-luotsi Tero Lehterä näkee viitaten vuoteen 1995.

Kasvutarinasta mieleen jäivät tietysti kullan lisäksi Peltosen knalli finaalissa ja Timo Jutilan legendaarinen jutipumppu, mestaruusjuhlat – joita suomalaiset eivät aiemmin olleet saaneet todistaa – , Antero Mertarannan hehkutukset, legendaarinen Den Glider In -kappale ja monia muita yksityiskohtia.

– ​Things that never die in sports, Lehterä veistelee kysyttäessä, mitä ajatuksia historian ensimmäinen kulta herättää nyt 25 vuotta myöhemmin.

KUVA: Suomen Jääkiekkoliitto

Lehterän on helppoa löytää yksi mieleenpainunut tarina kullan ympäriltä.

– ​​Kauppatori ehdottomasti!

”Torille” on sittemmin juurtunut suomalaiseen urheilusanastoon termiksi, joka säilyy siinä todennäköisesti ikiajat. Sinne, torille, mennään, kun oma joukkue voittaa.

Mitenhän juhlimiskulttuuri on muuttunut SaiPa-luotsin, vuoden 1995 maailmanmestarin mielestä tuosta vuodesta viime kevääseen verrattuna?

– ​​Aika samalta tuo on vaikuttaa, Lehterä kuittaa.

Jotain isoa voittaessa urheilijoiden on tapana sanoa heti mestaruuden jälkeen esimerkiksi, että ”ei tässä vielä käsitä, mitä on tullut tehtyä”. Mitenhän kauan kulta oli oikeasti ylpeyden aihe Lehterälle henkilökohtaisesti? Maajoukkueen ensimmäinen maailmanmestaruus on kuitenkin aina ensimmäinen.

– Ei ollut pitkään mikään ylpeyden aihe. Tuli sellaiseksi paljon myöhemmin, kertoo tuolloin Ruotsin pääsarjajoukkue Malmötä edustanut ja pelaajaurallaan olympialaisten pronssia sekä kaksi Suomen mestaruutta voittanut espoolaislähtöinen.

25 vuotta on pitkä aika monessakin mielessä, mutta etenkin teknologiasta puhuttaessa tuossa ajassa moni asia muuttuu radikaalisti. Median pyörityksessä oli ilmeisesti jotain samaa jo vuonna 1995, vaikka silloin ei ollutkaan esimerkiksi Facebookeja tai Twittereitä.

– ​​Oli siellä juttua Suomen tavoitelluimmasta poikamiehestä ja niin edelleen, mutta koin kaiken kiusalliseksi.

Nykyisin Lehterä vaikuttaa liigajoukkue SaiPan penkin takana. KUVA: Juha Tamminen

Lehterän pelaajaura oli siinä mielessä jännittävää seurattavaa, että hänet varattiin NHL:ään vuonna 1994. Florida Panthers nappasi sentterin 10. kierroksella numerolla 235.

Maailmanmestaruuden jälkeen kiekkokiertolainen siirtyi Jokereihin, josta tie vei Kiekko-Espooseen. Kausi 1998-99 meni rapakon takana IHL-joukkue Fort Wayne Kometsissa, jonka jälkeen hän teki taas paluun Suomeen. Viimeiset kaudet 2003-07 menivät ympäri Eurooppaa. NHL:ään portit eivät auenneet koskaan.

Lehterä summaa asian tiiviisti, kun häneltä kysyy, miten maailmanmestaruus noin yleisesti ottaen vaikutti tämän uraan?

– ​​Negatiivisesti. Pelasin kyllä sen jälkeen maajoukkueessa, mutta kärsin muista henkilökohtaisista ongelmista, Venäjän liigan kautta aikojen ensimmäinen suomalaiskiekkoilija sanoo.

Mitä meinaavat käsitteet “negatiivisesti” ja “henkilökohtaiset ongelmat”?

– ​​Tulin tyytyväiseksi ja tein vääriä valintoja. Ongelmista en avaudu, kun eivät olleet kaikki omia.

Lehterän tarinasta on muuten mainittava se hauska seikka, että silloinen Venäjän maajoukkueen päävalmentaja Viktor Tihonov meinasi valita Lehterän tämän Venäjän vuosina itänaapurin maajoukkueeseen. Myöhemmin luotsi sai tietää harmikseen, että Lehterä onkin suomalainen.