Näkökulma: Naisleijonat teki maksimisuorituksen – olympiamitalin takana piilee kuitenkin iso riski

Naisleijonien olympiaurakka päättyi voittoon, kun Sveitsi kaatui pronssiottelussa maalein 4–0. Suomi näyttää sementoineen melko vahvastikin asemansa kolmannneksi parhaana maailmassa ylivoimaisten Yhdysvaltojen ja Kanadan perässä. Suomen suoritus turnauksessa oli nousujohteinen. Valmennusmuutosten, maalivahtikohun ja katastrofaalisen alun jälkeen Naisleijonat kokosi pakettinsa jopa yllättävän hyvin. Pudotuspeleissä nähtiin joukkueelta turnauksen parhaat suoritukset. Naisten jääkiekko saa Suomessa suurta kansallista huomiota käytännössä ainoastaan olympialaisten aikaan. Kaksista peräkkäisistä kisoista tulleet pronssimitalit saattavat näin luoda valheellisen ruusuisen kuvan naisten jääkiekon tilasta Suomessa. Vaikka maajoukkueen suoritus kisoissa oli lopulta hyvä, oli turnaus omiaan osoittamaan jopa kasvanutta tasoeroa verrattuna pohjoisamerikkalaisjoukkueisiin. Alkulohkossa naiskiekon suurmaat veivät Suomea kuin kuoriämpäriä. Ja vaikka Naisleijonat löi välierässä tiskiin lähes nappipelin, ei se lopulta ollut lähelläkään Yhdysvaltojen kaatamista. Eron kaventamisen haikailemisesta on turha edes haaveilla, jos ruohonjuuritason toimintaa ei laiteta kuntoon. Suomi tarvitsee jatkossa laajemman pelaajamassan, josta jalostaa tulevaisuuden huippupelaajia maajoukkueen käyttöön. Naisten jääkiekko tarvitsee paremmat olosuhteet ja tasa-arvoisia tekoja myös jääkiekkoliitolta. Pronssimitali oli nyt Pekingissä olleelta joukkueelta paras mahdollinen suoritus. Kirkkaammasta mitalista ei aidosti taistella tulevaisuudessakaan pelkästään maajoukkuetoimintaa kehittämällä. Täytyy päättää, tavoitellaanko pikavoittoja olympiapronssin muodossa, vai asetetaanko pitkän tähtäimen kunnianhimoiseksi tavoitteeksi ottaa suurten etumatka kiinni.