TAMPERE. Leijonien alivoima on ollut Tampereen ja Helsingin MM-kisoissa täydellistä niin pelillisesti kuin numerollisestikin.

Leijonat on joutunut kahdeksassa pelissä alivoimalle 15 kertaa ja ajallisesti 26 minuuttia ja 45 sekuntia – eikä se ole antautunut vielä kertaakaan.

– Meillä on tavoitteena positiivinen jäähysuhde, ollan otettu vähän jäähyjä – se on jo ensimmäinen juttu, alivoimasta vastaava valmentaja Ari-Pekka Selin avaa.

Sitten Selin kertoo, että Suomen hyvät alivoimapelaajat ovat ylpeitä ottaen jokaisen alivoiman haasteena. He ovat valmiina maksamaan hintaa.

– Se on iso asia. Hietaniemen Janne (videovalmentaja) kaivaa meille hyvin materiaalia, jota viestitään joukkueelle. Ollaan saatu luottamus alivoimaperiaatteisiin. Alivoimapelaajat tietävät, eivät unissaan, mutta ei paljoa muutakaan, miten halutaan pelata. Siitä se lähtee, Selin kiittelee.

– Tähän mennessä se on ollut hyvää, mutta arvioidaan kahden pelin jälkeen, että miten se meni. Luottamus on kova, että homma hoidetaan.

Alivoimasta yksi kivikova näyte nähtiin torstain Slovakia-puolivälierässä. Suomi joutui toisen erän lopulla 2-2-tilanteessa alivoimalle puolustuksen vaihtomatkan ollessa pidempi.

Suomen luottosoturi Atte Ohtamaa joutui olemaan askissa peräti 104 sekuntia putkeen – eli minuutin ja 44 sekuntia. Jokainen jääkiekosta ymmärtävävä tajuaa, että vaihtoaika on tolkuttoman pitkä. Ja etenkin alivoimalla.

Tilanne purkautui, kun Marko Anttila purki kiekon suoraan slovakialaisveskari Adam Huskan syliin. Hän ei voinut avata peliä Hannes Björnisen painaessa liki syliin. Näin Ohtamaa pääsi pelikatkon myötä vaihtoon.

Nyt alivoimalla taitaa olla eräänlainen flow-tila?

– No joo totta kai. Se on sitä, että onnikin pitää ansaita. Siellä tehdään niin paljon hommia. Ja meillä alivoimapelin puolusajaliideri on Ohtamaa, Selin näkee.

– Olisi päässyt siinä vaihtoon, mutta jäi ottamaan. Jos on nopeita kääntöpelejä, niin ei me tyhjennetä kenttää. Sinne jää vanhasta alivoimasta pelaajia, olympiavoittaja ja MM-hopeamitaliluotsi miettii.