2000-luvun aikana suomalaisessa jääkiekkoilussa on ollut neljä suurta seuraa: HIFK, Jokerit, Kärpät ja Tappara. Näiden joukkueiden päävalmentajanpestit ovat valtakunnallisia näytönpaikkoja, joista on ponnistettu joko maajoukkueeseen tai rahakkaampiin sarjoihin.

Nyt suurten joukkoon on liittynyt uusi seura: Tampereen Ilves. Samalla Tampereesta on tullut suomalaisen kiekkoilun keskus. Tampereen nousun ovat rakentaneet Ilveksen ja Tapparan menestys sekä uusi, hulppea Nokia Arena.

Kuka ei nyt haluaisi pelata Ilveksessä, uudessa hallissa ja hurmoksellisen yleisön edessä? 2000-luvun alun kestovitsistä on tullut koko Liigan kuumin seura.

Ilves todisti poikkeuksellisen vetovoimansa, kun joukkue palkkasi uudeksi päävalmentajakseen Antti Pennasen. Samalla nykyinen päävalmentaja Jouko Myrrä sai tylysti potkut hyvistä suorituksistaan huolimatta.

Pennasen meriitit ovat selvät, ja tuskin Myrrä itsekään laittaisi itseään valmentajarankingissa Pennasen edelle. Mutta tapa, jolla Myrrää kohdeltiin oli poikkeuksellisen tyly ja ruma. Viime kaudella pronssia, nyt ykköspaikka sarjataulukossa ja tuloksena potkut.

Kysymys kuuluu: onko uusi status noussut Ilveksessä jo hattuun? Onko oikein, että rapatessa roiskuu? Tyylistä viis, kunhan tehdään paperilla hyviä ratkaisuja?

Ilveksen tempaus toi vahvasti mieleen NHL-seura Vegas Golden Knightsin. Pohjois-Amerikan uudelle luuserijoukkueelle aikanaan naurettiin, kunnes menestystä tuli ja Vegasin kotiyleisö löi muut paikkakunnat laudalta. Yhtäkkiä jokainen pelaaja, valmentaja ja heidän äitinsä halusi töihin Vegasiin.

Vuosien varrella Vegasissa on pelannut valtava nippu NHL:n isoimpia tähtiä. Kun markkinoille on tullut uusi mielenkiintoinen lelu, vanha tähtipelaaja on saanut monoa uuden leikkikalun tieltä. Sama on toistunut uudestaan ja uudestaan, ja seuran kultainen maine on rapautunut katinkullaksi.

Vegasille omista työntekijöistä piittaamattomuus ei ollut oikotie onneen. Nähtäväksi jää, onko se sitä Ilvekselle.

LUE MYÖS: Shokkipotkut Ilveksestä saanut Jouko Myrrä tunteikkaana – lataa suorat sanat: ”Tyhjä ja surullinen olo”