Unelmien hintalappu: mitä lapsen jääkiekkoharrastus oikeasti maksaa Suomessa

Jokainen vanhempi tuntee sen ylpeyden tunteen, kun oma lapsi vetää ensimmäistä kertaa luistimet jalkaansa ja liukuu jäälle maila kädessään. Jääkiekko on enemmän kuin laji – se on osa suomalaista sielunmaisemaa, unelma Leijona-paidasta ja elinikäisistä ystävyyssuhteista.

Mutta mitä tämä unelma maksaa?

Todellisuus on, että jääkiekko on yksi Suomen kalleimmista lasten harrastuksista. Vuosittaiset kustannukset voivat vaihdella vaatimattomasta 200 eurosta aina 9 000 euroon riippuen pelaajan iästä, tasosta ja kotikaupungista.

Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan 11–15-vuotiaan kilpapelaajan harrastus maksaa keskimäärin 4 489 euroa vuodessa. Se on lähes viisi kertaa enemmän kuin koripallo ja yli tuplasti jalkapalloon verrattuna. Hintojen nousu on ollut rajua: kustannukset ovat kohonneet 30 prosenttia vuosina 2015–2023, ja loppua ei näy.

Tässä artikkelissa pureudumme syvälle jääkiekkoharrastuksen todellisiin kustannuksiin. Käymme läpi kaiken varusteista seuramaksuihin ja piilokuluihin, jotta tiedät, mihin varautua, kun lapsesi hyppää kaukaloon.

Mistä jääkiekon hinta koostuu? Kustannusten yksityiskohtainen erottelu

Jääkiekon hintalappu ei ole vain yksi summa, vaan se koostuu lukuisista eri osista. Suurin yksittäinen menoerä on usein seuran kausimaksu, mutta todelliset kulut paljastuvat vasta, kun kaikki palaset lasketaan yhteen.

1. Varusteet: ensimmäinen suuri investointi

Ennen kuin kiekko tippuu jäähän, tarvitaan varusteet.

Aloittelijat (5–12 v.): Ensimmäisen vuoden varustepaketti maksaa 200–400 euroa. Tähän sisältyy luistimet (80–120 euroa), kypärä (alkaen 16 euroa), maila (alkaen 40 euroa) ja kaikki tarvittavat suojat. Kasvavalle lapselle varusteet joudutaan usein uusimaan vuosittain.

Juniorit (13–18 v.): Vaatimustaso kasvaa ja niin kasvavat myös hinnat. Laadukkaat luistimet voivat maksaa yksinään 600 euroa, ja koko varustesetin vuosittainen hinta voi nousta 500–1 000 euroon. Mailoja kuluu kauden aikana useita.

2. Seuramaksut: suurin yksittäinen kulu

Tässä näkyvät suurimmat erot paikkakuntien ja seurojen välillä. Seuramaksut kattavat tyypillisesti jääajat, valmennuksen ja seuran hallinnon.

Edullisimmillaan: Mikkelin Jukurien korttelikiekko on maan halvin, vain 10 euroa kaudessa. Oulun Kärppien korttelikiekko maksaa 290 euroa kaudessa.

Pääkaupunkiseutu: Hinnat nousevat jyrkästi. Helsingissä 8-vuotiaan kuukausimaksu on noin 57 euroa, mutta 14-vuotiaan akatemiatason pelaajalla jo 153 euroa kuukaudessa.

Kilpataso: Vantaalla 14-vuotiaan AAA-tason pelaajan kausimaksu on 5 600 euroa.

Suurin syy hintaeroihin on jääaikamaksu. Kunnan hallissa tunti voi maksaa 21,50 euroa, mutta yksityisellä puolella hinta on helposti kaksinkertainen.

3. Turnaukset, leirit ja matkat: kilometrit kertovat

Harrastus ei rajoitu kotihalliin.

Turnausmatkat: Yksi viikonlopputurnaus toisella paikkakunnalla voi maksaa 200–500 euroa per pelaaja, kun lasketaan mukaan matkat, majoitus ja ruokailut. Vuodessa turnauksiin voi upota helposti 500–1 500 euroa.

Kesäleirit: Kilpapelaajat osallistuvat usein 1–3 leirille kesässä. Viikon leirin hinta on 200–600 euroa, mikä tarkoittaa 300–1 000 euron lisäkustannusta vuodessa.

Pakolliset maksut: Pelipassi ja vakuutus ovat pakollisia. Hinta vaihtelee iän mukaan 16 eurosta jopa 320 euroon.

Kulut kasvavat lapsen mukana: ikäryhmien hintaerot

On selvää, että luistelukoululaisen ja SM-sarjaa pelaavan B-juniorin kustannukset ovat eri maailmoista.

5–7 vuotta (aloittelijat): Ensimmäinen vuosi noin 400–700 euroa. Seuraavat vuodet 200–400 euroa.

8–10 vuotta (harrastetaso): Kokonaiskulut nousevat 1 050–2 070 euroon vuodessa. Kilpatasolla pelaavat maksavat 2 050–3 970 euroa vuodessa.

11–14 vuotta (kilpataso): Tässä vaiheessa kulut karkaavat käsistä. AAA-tason pelaaja maksaa 4 350–6 750 euroa vuodessa.

15–18 vuotta (eliittitaso): Huippujuniorin harrastus voi maksaa 5 650–10 820 euroa vuodessa.

Missä Suomessa on halvinta harrastaa?

Asuinpaikalla on valtava merkitys. Tuoreen selvityksen mukaan 14-vuotiaan kilpapelaajan harrastus maksaa:

Helsingissä: 7 550 euroa vuodessa
Kuopiossa: 4 250 euroa vuodessa
Rovaniemellä: 2 850 euroa vuodessa

Ero on lähes kolminkertainen! Yleisesti ottaen Lappi, Savo-Karjala ja Pohjois-Suomi ovat edullisimpia alueita, kun taas Helsingin seutu, Häme ja länsirannikko ovat kalleimpia. Tämä johtuu kalliimmista jäävuoroista, ammattivalmennuksesta ja intensiivisemmästä toiminnasta etelän suurissa kaupungeissa.

Piilokulut, joita et tule ajatelleeksi

Virallisten maksujen päälle tulee usein summa, joka koostuu pienistä, mutta kasaantuvista eristä.

Kuljetus: 3–6 harjoituskertaa viikossa tarkoittaa satoja ajokilometrejä ja polttoainekuluja. B-junioreilla voi olla noin 30 vieraspeliä kaudessa, mikä tarkoittaa merkittäviä matkakustannuksia.

Ruokailu: Turnausmatkoilla ja pitkinä pelipäivinä ruokaan kuluu rahaa. Hallin kahvion hinnat ovat usein korkeita, joten monet perheet tuovat omat eväät säästääkseen.

Fysioterapia: Loukkaantumiset ovat osa lajia. Vakuutus korvaa paljon, mutta omavastuut ja kuntoutus voivat tuoda lisäkuluja. Nivusvammat ovat erittäin yleisiä jääkiekossa ja vaativat usein pitkää kuntoutusjaksoa.

Oheistarvikkeet: Joukkueen verryttelyasut, laukut, luistinten teroitukset (8–12 euroa per kerta) ja jatkuvasti katkeavat mailat lisäävät menoja. Yhdellä pelaajalla voi kulua jopa 15 mailaa kaudessa, ja yksittäinen maila maksaa 100–200 euroa.

Talkoovelvollisuu: Monet seurat edellyttävät vanhemmilta talkootyötä, mikä tarkoittaa menetettyjä vapaapäiviä ja viikonloppuja jäähallilla toimitsijana.

Vanhemmat kertovat: todellisuus arkipäivästä

Keskustelupalstoilla vanhemmat jakavat rehellisiä kokemuksiaan. Yksi espoolaisvanhempi kertoo yläkouluikäisen perusmaksun olevan 200 euroa kuukaudessa, ja lisäkulujen kanssa vuosihinta nousee helposti yli 5 000 euron.

– Kyllä itse sanon, että jos lapseni haluaisi lopettaa lätkän nyt, niin kiljuisin riemusta, kirjoittaa eräs vanhempi.

– Meillä kausimaksu vaan 80 euroa kuukaudessa, plus lisenssit, varusteet kasvavalle, reissut. Mutta se talkoiden määrä – haluan tehdä muutakin viikonloppuisin kuin hytistä jäähallissa toimitsijana.

Kustannusten ja vaivan vastapainona on kuitenkin lapsen into ja rakkaus lajiin.

– Lapsi rakastaa pelata jääkiekkoa ja se hänelle suotakoon, kirjoittaa toinen vanhempi.

Huoli siitä, että jääkiekosta on tulossa vain varakkaiden laji, on noussut esiin myös julkisuudessa.

Miten selvitä kustannuksista? Käytännön vinkit vanhemmille

Valtavat kustannukset voivat tuntua ylivoimaisilta, mutta on olemassa keinoja hallita menoja ja varmistaa, että lapsen unelma ei kaadu rahaan.

1. Hyödynnä tukijärjestelmät

Suomen Jääkiekkoliitto on jakanut yli 11 miljoonaa euroa tukea vähävaraisille perheille vuodesta 2011 lähtien. Tukea voi hakea kaksi kertaa vuodessa kattamaan kausimaksuja:

keväthaku (helmi-maaliskuu) U13–U18-ikäluokille
syyshaku (syys-lokakuu) U9–U12-ikäluokille

Tukisummat vaihtelevat 200–1 300 euroon iän mukaan. Kevään 2023 haussa 992 junioria sai yhteensä 999 500 euroa tukea.

Myös monet kunnat tarjoavat liikunta-avustuksia lapsiperheille. Noin 67 prosenttia Suomen kunnista tarjoaa ilmaisia liikuntapaikkoja alle 18-vuotiaille.

2. Tee selkeä budjetti kauden alussa

Laske yhteen kaikki tiedossa olevat kulut: seuramaksut, varusteet, leirit ja arvio matkoista. Tämä auttaa hahmottamaan kokonaiskuvan ja välttämään yllätykset.

Perheen taloussuunnittelun työkalut, kuten Pikaluoton ohjeissa kuvatut menetelmät, voivat auttaa.

Varaa budjettiin myös 10–15 prosentin puskuri odottamattomia kuluja varten, kuten rikkoutuneita luistimia tai ylimääräisiä turnausmatkoja. Joskus kannattaa keskustella myös seuran kanssa joustavista maksujärjestelyistä, jos taloudessa on tiukkaa.

3. Kierrätä varusteita

Kysy seuralta välinepankeista tai epävirallisista kierrätysryhmistä. Erityisesti nuoremmilla junioreilla varusteet jäävät pieniksi nopeasti, ja käytettynä voi säästää satoja euroja vuodessa.

Facebookista löytyy useita jääkiekkovarusteiden kierrätysryhmiä, joissa vanhemmat myyvät ja ostavat käytettyjä varusteita.

4. Harkitse harrastetason toimintaa

Kaikkien ei tarvitse tähdätä Liigaan. Korttelikiekko ja alemman tason harrastejoukkueet tarjoavat liikunnan iloa murto-osalla kilpajoukkueiden hinnasta. Moni nuori nauttii enemmän rennommasta harrastamisesta ilman kovia paineita ja valtavia aikapanostuksia.

5. Vertaile seuroja ja paikkakuntia

Jos perheellä on mahdollisuus valita asuinpaikkaa, alueelliset hintaerot kannattaa ottaa huomioon. Lapissa ja pienemmillä paikkakunnilla kustannukset voivat olla kolmasosa pääkaupunkiseudun hinnoista.

Myös saman kaupungin sisällä seurojen hinnat voivat vaihdella merkittävästi. Kannattaa tutustua useamman seuran hinnoitteluun ennen päätöstä.

Yhteenveto: onko jääkiekko vain rikkaiden laji?

Jääkiekko on ja tulee todennäköisesti pysymään kalliina harrastuksena. Kustannusten nousu ja suuret alueelliset erot luovat todellisen haasteen lajin tasa-arvolle.

Onneksi ongelma on tunnistettu, ja niin Jääkiekkoliitto, seurat kuin kunnatkin pyrkivät aktiivisesti etsimään ratkaisuja tukijärjestelmien ja edullisempien harrastemallien kautta. Olympiakomitean ja 36 lajiliiton yhteinen vetoomus vuodelta 2024 osoittaa, että muutosta tavoitellaan kaikilla tasoilla.

Perheille tämä tarkoittaa sitä, että ennen harrastuksen aloittamista on tärkeää:

tehdä realistinen arvio omasta taloudesta
tutustua paikallisen seuran kustannusrakenteeseen
selvittää kaikki saatavilla olevat tukimahdollisuudet
keskustella avoimesti lapsen kanssa siitä, mihin tasoon halutaan sitoutua

Vaikka hintalappu on korkea, hyvin suunniteltuna ja oikeilla valinnoilla unelma kaukalosta voi silti olla saavutettavissa. Ja kuten monet vanhemmat toteavat – lapsen iloiset silmät jäällä ovat korvaamattomia, vaikka lompakko keveneneekin.

——————————————-

Artikkelin on kirjoittanut Pikaluotto.netin toimitus, joka auttaa suomalaisia tekemään parempia taloudellisia päätöksiä. Tutustu talouden suunnittelun vinkkeihin ja vertaile rahoitusvaihtoehtoja osoitteessa pikaluotto.net.