MILANO.

Leijonat voitti Ruotsin 4-1 ja valtakunnassa taas kaikki hyvin.

Johan tässä on kaikenlaista ollutkin.

Päävalmentaja Antti Pennasen ympärillä on riittänyt puhetta oikeastaan jo ennen miehen Leijonat-pestiä. Moni jääkiekon seuraaja muistaa kättelykohut Pennasen Liiga-ajoilta.

Ennalta osattiin jo arvata, että Pennasen tiestä Leijonista tulisi kivinen. NHL-miehille suht nimetön valmentaja ja tulikasteena parhaiden pelaajien 4 Nations ilman minkäänlaista valmistautumisaikaa.

Kun 4 Nations meni heikohkosti eikä viime kevään MM-kisoissakaan kovin vahvasti sujunut, piru oli merrassa.

Aika vahvoja takaumia on tullut Jukka Jalosen pestin alkuvaiheisiin ja Vancouverin vuoden 2010 olympialaisiin. Tuolloin Jalonen oli NHL-miehille melko kokematon mies, joka oli tottunut valmentamaan eurooppalaisessa kaukalossa.

Media raivosi laukalla aivan kuten se tekee tällä hetkellä Pennasen kanssa.

Nyt meneillään olevissa olympialaisissa pöyristyttiin ensin siitä, miten Pennanen kohtelee tähtipelaaja Mikko Rantasta, saihan Rantanen avauspelissä Slovakiaa vastaan vasta kahdeksanneksi eniten peliaikaa Suomen hyökkääjistä.

Myöhemmin kävi ilmi, että Rantanen pelasikin toiseksi eniten Suomen hyökkääjistä. Ei muuten olisi ihan niin paljon ansainnut, moni muu pelaajista oli tuossa pelissä Rantasta edellä.

Ruotsi-ottelun alla jysähti kunnolla, kun Ilta-Sanomat kertoi, että viime kesänä jotkut suomalaispelaajat olivat keskustelleet mahdollisuudesta saada Florida Panthersin mestarivalmentaja Paul Maurice osaksi Leijonien valmennusryhmää tai jopa päävalmentajaksi Pennasen tilalle.

Siis viime kesänä. Nyt on helmikuu ja uutinen julkaistiin Ruotsi-pelin alla. Mediahuomio oli taattu.

Tarina ei kerro, ketkä Leijonien pelaajat Mauricella spekuloivat – ja mikä vielä olennaisempaa – mihin sävyyn. Onko spekulointi ollut huolestuneen salaseuran totinen vallankumousoperaatio vai kenties kesätreeneissä kevyesti viljeltyä fiilistelyä? Siinä kun on melko suuri ero.

Silläkin on merkitystä, olisiko Maurice haluttu päävalmentajaksi päävalmentajan paikalle vai jonkinlaiseen neuvonantajan rooliin.

Harjoitusten ja pelien jälkeen pelaajilta on nyt jo aika moneen kertaan tivattu, onko luottoa valmennukseen. Vastaavasti Pennaselta on toistuvasti kysytty, onko joukkue näpeissä. Vastaukset ovat olleet hyvin yksiselitteisiä, joskaan mitä muutakaan pelaajat ja valmentaja voivat vastata kuin kyllä.

Toki johtajuusvajetta voi olla. Tuskin Pennasella pelaajien silmissä ihan sellaista auraa on kuin vaikkapa Mauricella. Pelaajat eivät välttämättä pidä Pennasesta tai Pennasen pelikirjasta. Ei se kuitenkaan sitä tarkoita, että Leijonien olympiajoukkueessa kytisi jonkinlainen avoin kapina.

Onkohan nyt vähän niinkin, että kärpäsestä on tehty härkänen ja vanhoja sanomisia liioiteltu? Kapteeni Mikael Granlund sanoi aika lailla suoraan Ruotsi-pelin jälkeen:

– En ymmärrä, mistä tämä tulee. Meillä on ollut koko ajan ihan täysi luotto valmennusjohtoon tässä.

Jos jokin näyttäytyy tässä meneillään olevassa kohussa hieman hassussa valossa, niin GM Jere Lehtisen toiminta. Sinällään avoimuus on hyvästä, mutta olikohan Lehtinen ihan loppuun asti miettinyt, mitä juuri nyt asiasta kannattaa sanoa ja mitä kannattaa jättää sanomatta?

Lehtinen kun samaan aikaan sekä myönsi spekulaatiot että yritti korostaa sitä, ettei asiassa missään vaiheessa mitään konkreettista ollut. Se vain lisäsi vettä myllyyn.

Se nyt lienee ainakin varmaa, että tulokset ratkaisevat hyvin paljon. Jos Suomi olisi hävinnyt Ruotsille, Pennasen päätä olisi vaadittu vadille. Nyt on rauha maassa. Rauhan pituus riippuu siitä, kuinka kauan voittoja tulee. Italian on tietysti kaaduttava – mielellään vakuuttavasti – ja sitten ollaankin jo pudotuspeleissä.

Jaakko Perttilä
X: @JaakkoPerttila

LUE MYÖS: