H-hetki on kohta, ja avauskiekko putoaa vanhan Jubileum-hallin keskiympyrään. Suomi on saanut vaiherikkaiden valintojen ja tapahtumien jälkeen koottua todella mielenkiintoisen ja odotuksia lataavan kisajoukkueen.

Erikoistilannepelaamiseen löytyy valtavasti osaamista

Joukkue ei nyt ehkä täytä täysin perinteistä Made in Finland -leimaa, kun se lepää enemmän hyökkäyskaluston uhan ja ratkaisukyvyn varassa. Kisajoukkueet ovat aikaisemmin pohjautuneet enemmän tiiviiseen puolustuspeliin,vastaiskuihin ja loistavaan maalivahtipeliin. Ennen kurkistusta kristallipalloon ja kisaveikkauksiin pitänee hiukan kurkata valintaprosessiin, joka ei varmasti ollut helppo valmennusjohdolle.

Tapaukset Granlund ja Kuivalainen

Case Markus Granlund jätti ilmaan kysymyksiä. Markukselle kai luvattiin varma kisamatka ennen NHL-pelaajien invaasiota. Valmennusjohto puhui ympäripyöreästi strategian muutoksesta, mutta jos hiukan pilkkua viilataan, strategia ei muuttunut, vaan työkalut. Strategiahan tarkoittaa suunnitelmaa, joka tähtää tavoitteen saavuttamiseen.

Jouduttiin käymään Pasin kanssa terapiakeskustelu

Joukkueen kemia on iso asia ja pohja sille perustuu rehellisyyteen, avoimuuteen sekä luottamukseen. Asia on varmasti joukkueen sisällä käsitelty, ja tuskin sillä on heijastumia näihin kisoihin. Minulla on hiukan samanlaatuinen kokemus vastaavanlaisesta tilanteesta.

Olin B-maajoukkueen valmentajana keväällä Pietarissa, ja Curre Lindströmin pyynnöstä otettiin mukaan maalivahdiksi Pasi Kuivalainen. Curre sanoi, että olisi Pasille hyvä kun hän saisi pelejä alle ennen MM-kisoja. Curre sanoi valinneensa Pasin kisoihin. Kun kolme peliä oli pelattu, Pasi tuli luokseni ja kertoi lukeneensa teksti tv:stä kisoihin valittujen kolmen maalivahdin nimet. Hän ei ollut yksi niistä. Jouduttiin kyllä käymään tapauksen jälkeen Pasin kanssa pieni terapiakeskustelu läpi.

Kuka on ykkösvahti?

Tämän vuoden kisajoukkue vaikuttaa siis hyökkäyspään osalta hurmaavan luisteluvoimaiselta, taitavalta ja ratkaisuvalmiilta. Kaikki tietävät nimet, joita tarkoitan. Ero ei tässä joukkueessa ole roolituksen suhteen niin iso kuin on ollut aikaisemmin.

Usein on nimittäin ollut kaksi hyökkäävää ja kaksi puolustavaa ketjua. Erikoistilannepelaamiseen (niin ylivoima kuin alivoima) joukkueesta löytyy valtavasti osaamista. Se aiheuttaa kyllä valmennukselle pohdintaa. Oikeiden ratkaisujen löytämiseksi on onneksi koko alkusarja aikaa. Toivottavasti alkusarja myös vahvistaa, kuka on ykkösmaalivahti. Se on ainakin minulle vielä hiukan avoinna oleva kysymys.

Jos maalintekijät saavat hanansa auki…

Mielenkiintoista on seurata joukkueen paineensietokykyä. Odotusarvothan faneilla ja koko kansalla ovat huikaisevat. Tämän vuoden kahdelle kullalle odotetaan kolmatta jatkoksi. Paineiden käsittelyssä joukkueenjohdolla on oma iso tehtävänsä: saada aikaan luottava, rento ja kaikkia arvostava ympäristö.

Johtajuutta ja nuorta intoa

Hienoa, että joukkueessa on tiukkaa johtajuutta (Koivu, Kukkonen, Jokinen Komarov) ja iso määrä nuorta estotonta energiaa (Aho, Laine, Pulkkinen). Toivottavasti joukkue pääsee heti kahdessa ensimmäisessä (Valko-Venäjä, Saksa) pelissä flow-tilaan. Jos maalintekijät saavat hanansa auki, kaikki ovat lennossa, kun pelataan mahdollista puolivälierää.

Näillä ajatuksilla lähden huomenna Pietariin. Tulee varmasti hieno ja pitkä kevät.

Sakke Pietilä

Aiheet Granlund Markus Kuivalainen Pasi Leijonat MM2016 Näkökulmat Pietilä Sakke