On vaikeaa päättää, mitä kysyisi ensimmäisenä liigalegenda Tapio Laakson vastatessa puhelimeen. Jääkiekkouransa Lukossa lopettaneen hyökkääjän kevään tarina on jotain, mitä kukaan ei olisi osannut koskaan käsikirjoittaa. Jäähallit vaihtuivat alle viikossa kotioloihin ja “normaalin ihmisen” epänormaalin arkeen.

Koronaviruksen leviäminen päätti liigakauden epäonnen päivänä pidettynä ”kolmantenatoista perjantaina”.

– Vieläkin on hämmentynyt olo, oli erikoinen fiilis, kaikki kävi äkkiä. Tilanne ei ole millään muotoa normaali kenellekään, Laakso hymähtää.

Liigaurallaan KalPassa, TPS:ssä, Ilveksessä ja Lukossa kapteenistoon noussut pelaaja ei katkeroidu, vaikka ura olisi voinut päättyä jollain toisellakin tavalla. Ei ole väärin ajateltu Lukon olleen yksi suurimmista suomenmestariehdokkaista.

– Olin ihan pienessä shokkitilassa, mutta samalla pitää ymmärtää tilanteen vakavuus. Samantien tajusin, että tässä on kyse isommista asioista kuin jääkiekosta, Laakso muistelee kuultuaan tiedon kauden lopettamisesta kesken.

– Olin ihan pienessä shokkitilassa, mutta samalla pitää ymmärtää tilanteen vakavuus.

– Ihmisillä on suurempia murheita kuin se, että jonkun jääkiekkoura tai -kausi loppuu jollain muulla kuin suunnitellulla tavalla. Katkeroituminen ei ole käynyt mielessäkään.

Hieno viimeinen kausi

Liigajäihin ensimmäiset luistimenpiirtonsa kaudella 2007-08 tehneen Laakson uran viimeiseksi otteluksi jäi torstaina 12. maaliskuuta pelattu KalPa-ottelu. Se vedettiin tyhjille katsomoille viruksen takia.

– Yritän vaistomaisesti etsiä positiivisia puolia. Näin, että mieluummin lopetan tuommoisen joukkueen kanssa, kuin että viimeiset 15 peliä olisi joutunut läpsyttelemään ilman panosta, rymättyläläinen filosofoi.

– Yritän vaistomaisesti etsiä positiivisia puolia.

Lukko olisi saanut puolivälieriin kotiedun. Lisäksi joukkue veti talvella toistakymmentä peliä putkeen keräten pinnoja.

– Oltiin aika syvissä vesissä marras-joulukuussa pelin kanssa. Siinä tehtiin ihan älytön duuni yhdessä pelaajiston ja valmennuksen kanssa, että hommat saatiin raiteilleen. Loppukaudesta saatiin nauttia tehdystä työstä, kun peli kulki ja itseluottamus oli tapissa.

Laakso lisäsi Instagram-tililleen kuvan uran päättymisestä sanoin, joista paistoi vahvasti läpi tunneskaala. Tunteetko ovat asia, joka jää uralta eniten mieleen?

– Ovathan ne olleet. Oon halunnut elää täysillä ja heittäytyä tähän mukaan. Nuorempana niitä ei ajatellut, että ne ovat niin isoja asioita. Katsoin asioita myöhemmin eri silmin, kun tulin isäksi.

C-kirjaimen kantaminen on Tapio Laaksolle tuttua puuhaa paidan väristä piittaamatta. ARKISTOKUVA: Juha Tamminen.

Arki muuttuu

Päätös uran lopettamisesta oli pitkä projekti. Viime kesänä Laakso lähti jo nyt päättyneeseen kauteen ajatuksella, ettei hän tee päätöksiä talven aikana suuntaan tai toiseen.

– Minulla oli pitkä loukkaantuminen, siinä ehti ajattelemaan kaikennäköistä. Ajatus vahvistui, mutta ei loukkaantumiset itsessään vaikuttaneet.

– Minulla oli pitkä loukkaantuminen, siinä ehti ajattelemaan kaikennäköistä. Ajatus vahvistui, mutta ei loukkaantumiset itsessään vaikuttaneet.

– Oon tykännyt kesätreeneistä, mutta nyt sekin rupesi tuntumaan työläältä. Edelleen on tosi varma olo tästä, pohtii 34-vuotias sentteri, joka myöntää samalla, että tunteet leimaavat ensi talvea pelien alkaessa.

Tunteet olivat talvella 29 ottelua pelanneen Laakson upean uran aikana loppuun asti mukana isosti.

– En ollut koskaan etsinyt tästä kavereita, halusin urheilla ja kilpailla. Käteen jäi kuitenkin ystäviä ja kokemuksia. Tunnepuoli on ollut ehkä hienointa.

Siksikö Laakso toimi kapteenina kolmessa eri liigaporukassa?

– Voi se olla. Varmaan nämä asiat ovat niitä, mitkä on tehnyt vaikutuksen. En osaa sanoa sillee, kun muut ihmiset ovat tehneet päätöksiä.

Kun kansakunnan elämä ja arki normalisoituvat toivottavasti enemmin tai myöhemmin koronaviruksen talttuessa, muuttuu Laaksonkin arki. Luvassa ei ole enää esimerkiksi viikonloppupelejä kaukana kotoa tai pitkiä matkoja linja-autossa.

– Arkeen tulee erilainen rytmi. On ajatus lähteä opiskelemaan mahdollisimman pian sekä rakentaa työuraa. En aio jäädä tuleen makaamaan, jotain on saatava tilalle, Laakso miettii.

– Arkeen tulee erilainen rytmi. On ajatus lähteä opiskelemaan mahdollisimman pian sekä rakentaa työuraa.

Liigassa 675 runkosarjan ottelua ja 53 pudotuspelimatsia pelannut hyökkääjä ei ole joutunut kotiopettajaksi viruksen keskellä.

– Mestis-aikoina olen tehnyt opettajan hommia, ei ois ihan uutta se. Kotona ei vielä tarvitse muuta tehdä kuin keksiä lapsille virikkeitä riittävästi.