Hyökkääjä Jere Sallinen kantoi viime kevään MM-kisoissa varakapteenin A-kirjainta Leijona-paitansa rinnassa. Harva muistaa, että vuotta aiemmin Sallisen paitaa koristi pitkään jopa kapteenin tunnus eli C-kirjain.

Asia on monilta unohtunut, sillä keväällä 2018 Sallinen oli Leijonien kapteeni ”vain” MM-kisaleirityksen ajan. Silti hän oli viimeinen pelaaja, jonka silloinen päävalmentaja Lauri Marjamäki pudotti kisajoukkueesta.

– On sitä kaverit ihmetelleet, Sallinen hymähtää.

On sitä moni muukin Suomen kiekkopiireissä ihmetellyt. Sallista itseään tapaus harmitti aikanaan suuresti, varsinkin kun kyseessä oli jo kolmas kerta, kun hän jäi ”viimeisellä jaolla” ulos kisakoneesta.

Leijonien pitkäaikainen hieroja Juha Sulin on saanut monesti olla lohduttamassa Sallista ikävällä hetkellä.

– Jerehän on saanut lempinimen ”Jojo”, koska on monesti ollut lähellä päästä kisajoukkueeseen, mutta lopulta pudonnut. Usein tiesin jo aamulla, että Jere ei pääse kisoihin, ja myöhemmin hän tuli huuli väpättäen huoneeseeni, pelaajien luottohenkilöksi kohonnut Sulin kertoo kirjassa Kultaleijonien Tarina 2019.

Mutta viime keväänä tuo erikoinen tapaus oli pelkkä ikävä muisto vain. 29-vuotias Sallinen oli yksi Leijonien kokeneimmista pelaajista ja yksi niistä seitsemästä, jotka olivat aiemmin pelanneet MM-kisoissa. Vuonna 2014 hän oli mukana Valko-Venäjältä hopeaa naaranneessa joukkueessa, mutta tuolloin melko pienessä roolissa.

Nyt hän oli yksi valmennuksen luottomiehistä. Kisojen ainoan maalinsa hän teki päivälleen vuosi sitten Ranskan verkkoon – eikä ihan mitä tahansa maalia. Hän laukoi rystyltä aivan kaamean vedon ihan Ranskan maalin ristikkoon.

– En tiedä, mistä se edes tuli. En päässyt enää kääntämään kämmenelle, ja ajattelin yrittää niin kovaa ja korkealle kuin mahdollista. Kuti lähti ihan timanttisesti, aivan täydelliseen paikkaan, Sallinen muistelee kirjassa.

Suomi voitti Ranskan 3–0 ja varmisti paikkansa A-lohkon kahden parhaan joukossa.

Sallista ei ollutkaan valittu kisoihin Leijonien johtavaksi pistenikkariksi, vaan luotettavuutensa ja monipuolisuutensa takia. Tästä saatiin esimerkki juuri Ranska-pelissä. Sallinen siiryi laidalta keskushyökkääjäksi, kun sentteri Eetu Luostarinen oli loukkaantunut edellisessä pelissä Iso-Britanniaa vastaan ja joutunut jättämään kisat kesken.

Finaalin voittomaalissa Sallinen oli tärkeässä roolissa. Hän voitti Kanadan maalin takana kaksinkamppailussa Damon Seversonin, minkä jälkeen Veli-Matti Savinainen syötti Marko Anttilan maalintekoon.

Finaalin päätyttyä Sallinen oli seitsemännessä taivaassa.

– Oli ihan käsittämätön fiilis, että onko tämä totta? En tiedä, miten sitä tunnetta voisi edes sanoin kuvailla. En tiedä, johtuiko huutamisesta vai mistä, mutta tuntui, että meinaa taju lähteä, Sallinen kuvailee kirjassa.

Finaalin jälkeen Sallinen antoi haastattelun, jota itse tasavallan presidentti Sauli Niinistö siteerasi Kaisaniemen kansanjuhlassa.

– Sallinen, sanoit tv-haastattelussa, että kentällä oli sellainen tunne, että kaikki kaverit halusivat, että minäkin onnistun. Ajatelkaa, että jos koko joukkueella on sellainen tunne, että kaveri tuossa vieressä ajattelee, että toivottavasti minäkin onnistun. Se on joukkue – hirmuisen isolla jiillä Joukkue, Niinistö lausui.

– Uskomattoman hienoltahan se tuntuu. Se kertoo siitä, että moni ajatteli samalla tavalla meidän joukkueestamme. Välillä, kun vastailee toimittajien kysymyksiin, ei ihan ajattele, että presidenttikin saattaa katsella tai kuunnella, Sallinen ihmetteli.

Tämän päivän MM-visa käsittelee Jere Sallisen vaiherikasta uraa neljän kysymyksen verran.

1: Kenen maailman parhaaksikin arvostetun jääkiekkoilijan kanssa Jere Sallinen pelasi usein lapsena kotipihallaan?

2: Millä tavalla Jere Sallinen kirjoitutti nimensä SM-liigan historiaan kaudella 2007–08?

3: Minkä SM-liigan tilaston Jere Sallinen on urallaan voittanut?

4: Mikä ottelujen jälkeisiin tapahtumiin liittyvä tärkeä rooli Salliselle muodostui viime kevään MM-kisoissa?

Vastaukset seuraavalla sivulla (2).

Vastaukset edellisen sivun kysymyksiin:

1: Naisleijonien pitkäaikaisen maalivahdin Noora Rädyn (kuvassa alempana) kanssa.

– Isä rakensi pihallemme Espoon Friisilään kaukalon laudoista. Siellä oli kovat pelit, kun me lähialueen pojat ja Rädyn Noora pelattiin, Sallinen kertoo kirjassa Kultaleijonien tarina 2019.

Peliporukkaan kuului myös Jeren puolitoista vuotta vanhempi veli Tomi.

Getty Images

2: Sallinen (s. 26.10.1990) oli ensimmäinen 1990-luvulla syntynyt pelaaja, joka pelasi SM-liigassa.

3: Kaudella 2012–13 pelatessaan HPK:ssa Sallinen voitti SM-liigan plusmiinus-tilaston lukemalla +26. Samalla kaudella hän teki myös yhä voimassa olevan pääsarjauransa yhden kauden piste-ennätyksen 15+27=42. Kesken jääneellä viime kaudella hän teki HIFK:ssa 53 ottelussa tehot 22+17=39.

4: Osa joukkueen pelaajista kokoontui aina ottelujen jälkeen hieroja Juha Sulinin huoneeseen, niin sanotulle Jullin Kioskille. Siellä tuli tavaksi, että Sallinen luki porukalle Iltalehden Leijonat ja lampaat -palstan.

– Se sai humoristisen twistin. Jere osasi vedättää hommaa sopivasti. Kun hän lopulta paljasti, mitä siellä oikeasti luki, huuto ja nauru kuului varmaan hotellin muihin kerroksiin asti, Sulin kertoo kirjassa.

Miksi Sallinen ja tämän huonekaveri Veli-Matti Savinainen puhuivat lopettavansa seurajoukkuepelit kokonaan, mitä Sallinen sanoi joukkueenjohtaja Mika Kortelaiselle ennen finaalia, miten Sallinen yllätti Juha Sulinin MM-finaalia seuranneena aamuna sekä paljon muita sattumuksia Leijonien kultajuhliin päättyneeltä taipaleelta selviää kirjasta Kultaleijonien Tarina 2019.

Kirjan hinta postikuluineen on MM-kisavisan ajan vain 20 euroa. Voit tilata 328-sivuisen kirjan tästä linkistä. Lisää tuote ostoskoriin ja kirjoita tilausvaiheessa kampanjakoodi-kenttään sana ”kultaleijonat”, niin hinta putoaa 20 euroon.

Leijonat.com järjestää MM-kisavisan viime kevään kisoihin liittyen joka päivä toukokuun 24. päivään asti. Tuona päivänä piti pelata tämän kevään MM-finaali.