SM-liigatähti avautuu KHL-pelaajan karusta arjesta: "Kaikki hommat ihan päin persettä"

Pelicansiin palannut Jesse Saarinen on ehtinyt kokea kiekkoilijan urallaan jo paljon. 32-vuotias huippuhyökkääjä avautuu suoraan kovasta vuodestaan KHL:ssä. Saarinen edusti kroatialaisseura Medvescak Zagrebia kaudella 2015-16. Peli kulki kaukalossa ja hyökkääjä nakutti 57 peliin hyvät tehot 7+19=26. – Nousu KHL-pelaajaksi oli siistiä. Olinhan kuitenkin jo 30-vuotias, ja tavallaan jo muovautunut Liiga-pelaajaksi. Pystyin nauttimaan syksyllä koko ajan pelaamisesta. Peli kulki hyvin, sarjan pelityyli sopi minulle. Siellä luistellaan paljon, peli on avointa, syötetään kovaa, eikä puolusteta niin orjallisesti, Saarinen muistelee Pelicansin sivuilla laajassa jutussa. Saarinen ylistää KHL:ää sarjana. Kiekko on tasokasta ja vaatimustaso kaukalossa päivästä toiseen kova. Muuten suomalaisilla ei ole välttämättä aivan oikeanlaista kuvaa KHL-tähden elämästä. – Jos Suomessa on totuttu hienosti organisoituun toimintaan, niin siellä oli kaikki hommat ihan päin persettä. Se on kyllä totta, että KHL on varmasti maailman toiseksi kovin sarja, ja voi olla fyysisesti jopa kovin, kun on aikaeroja ja reissaamisia. Välillä kun ollaan 15 tuntia koneessa, ja sen jälkeen heitellään venäläisten äijien kanssa kasseja rekka-auton lavalle röökin savussa 30 asteen pakkasessa, niin se on kovaa leikkiä. Siitä on glamour aika kaukana.

Vierasreissut opettaa

KHL on tunnettu pitkistä reissuistaan. Sen myös Saarinen nostaa esille. – Olimme välillä 10 päivää putkeen reissussa. Kello saattoi olla yhdeksän aamulla, kun peli alkoi Habarovskissa. Alkaa peli sitten milloin tahansa, niin olet yksi niistä show-miehistä, kenen pitää olla silloin tikissä. Siitä sinulle maksetaan, että teet sen työn. Ammattiylpeys pelaamiseen pitää olla huipussaan pärjätäksesi KHL:ssä. Suomessa uutisoitiin monta kertaa edellisen vuoden aikana Medvescakin rahaongelmista. Pelaajan arjessa tiukka rahatilanne näkyi juuri pelireissuilla. – Mitähän kaikkea näistä saa sanoa? Meillä oli joukkueella puoleen väliin kautta oma charter, jonka jälkeen loppui fyrkat. Sen jälkeen joku sponsoroi meille koneen, että päästiin lentämään ensin reittilennolla Moskovaan tai jonnekin Istanbuliin. Venäjän sisälle tuli sitten seuralta charter, millä lennettiin pelipaikalle. Se ei tullut hakemaan meitä Kroatiasta, vaan meidän piti keksiä oma keino päästä matkaan, Saarinen avaa. Lähde: Pelicansin verkkosivut