Näkökulma: Sarjajärjestelmä ei juurikaan vaikuta jääkiekon MM-kisojen lopputaulukkoon

© Kuva: Leijonat.fi

Huuhkajien kotiutuessa jalkapallon EM -kisoista alkoi kuulua ihmeellisiä juttuja jostain jääkiekko vs. jalkapallo -asetelmasta ja siitä, kuinka jalkapallon arvokisojen sarjajärjestelmä jotenkin suosii heikompia joukkueita.

Kuvitellaanpa hetki, että jääkiekko olisi yhtä suosittu laji kuin jalkapallo on maailmalla. Lajin MM -kisat pelattaisiin ainoastaan joka neljäs vuosi ja lopputurnaukseen karsittaisiin joukkueet vaikka kuuteen neljän joukkueen alkulohkoon, joissa varsinaisten kisojen alkajaisiksi kaikki osallistujamaat pelaisivat oman alkulohkonsa joukkueita vastaan kerran. Aivan kuten nyt meneillään olevissa jalkapallon EM-kisoissa tehdään.

Kirjoittajan mielikuvituksen puutteen vuoksi tästä on jouduttu jättämään Afrikan maat sekä ns. Tyynen meren ja Etelä-Amerikan lohkot pois. Totuuden nimessä on sanottava, ettei tietämyskään oikein riitä arvioimaan jonkun Kongon tai Brasilian kiekkoilun tasoa, jostain Indonesiasta nyt puhumattakaan.  Aasiasta on mukaan saatu sentään Japani ja Etelä-Korea. Kiina ei selvinnyt näihin kisoihin, vaikka maasta yksi KHL -joukkue tuleekin. Kunlun Red Starissa kun tunnetusti pelaa aika vähänlaisesti kiinalaisia. Ei niistä maajoukkueeksi asti ole.

Alkulohkot kisoihin muotoutuivat seuraaviksi:

Lohko A: Kanada, Latvia, Tanska ja Englanti

Lohko B: Venäjä, Norja, Ranska ja Etelä-Korea

Lohko C: Suomi, Saksa, Slovenia ja Ukraina

Lohko D: USA, Valko-Venäjä, Kazakstan ja Japani

Lohko E: Ruotsi, Slovakia, Itävalta ja Puola

Lohko F: Tsekki, Sveitsi, Italia ja Unkari

Tämä kuvitteellinen lohkojako perustuu vuoden 2016 maailman jääkiekkorankingin 24 parhaan maan mukaiseen järjestykseen kuvitteellisten karsintapelien sijasta.

Jatkoon selviäisivät kaksi parasta kustakin lohkosta ja näiden lisäksi neljä parasta kolmosta, jotta saataisiin täydet kahdeksan otteluparia kisoja jatkamaan.

Omista lohkoistaan jatkoon selviäisivät suoraan ehkä Kanada ja Tanska, Venäjä ja eksotiikan vuoksi kisojen yllätäjämaana Etelä-Korea, Suomi ja Saksa, USA ja Kazakstan, Ruotsi ja Slovakia sekä lohkosta F vielä Tsekki ja Sveitsi.

Parhaina kolmosina jatkoon vielä Latvia, Norja, Valko-Venäjä ja Italia kahden passin kanadalaisvahvistustensa ansiosta.

Jääkiekkoilevan maailman kärkijoukon kapeuden vuoksi välierävaiheessa meillä olisikin jo luvassa aika epätasaisia ottelupareja sitten, kun ne ns. ”tosipelit” alkavat. Lohkokaavion mukaisesti vastakkain saattaisivat asettua esimerkiksi lohkovoittaja Kanada ja parhaista kolmosista Valko-Venäjä. Ottelun lopputuloksesta ja jatkoon menijästä tuskin kenelläkään on mitään epäselvää.

Muista ottelupareista Venäjä-Italia, Suomi-Kazakstan, USA-Norja, Ruotsi-Etelä-Korea, Tsekki-Latvia, Saksa-Tanska ja Slovakia-Sveitsi ehkä kolmessa tai neljässä pelissä saattaisi vielä olla edes jonkin verran perinteistä arvokisajännitystä mukana, mutta vaikea on uskoa esimerkiksi Norjan lähtevän kovinkaan luottavaisina USA:ta kaatamaan. Tai Ruotsi vastaan Etelä-Korea?

Kun jäljellä lopulta on kahdeksan parasta, niin ne vanhat tutut jääkiekon MM-kisat vanhojen tuttujen maiden kesken voidaankin taas alkaa. Jäljellä ovat Kanada, Venäjä, Suomi, USA, Ruotsi, Tsekki, Saksa ja Sveitsi. Hyvässä lykyssä Tanska saattaa yllättää Saksan ja Slovakialla on aidot mahdollisuudet Sveitsin päihittämiseen.

Oli otteluohjelma, lohkojako tai sarjajärjestelmä millainen tahansa, niin maailman kärki kyllä erottuu joukosta. Yhtä varmasti kuin aurinko nousee huomenna.

Kahdeksan joukossa on kuusi samaa, The Big Six, vuodesta toiseen, joille yksittäisissä arvokisoissa silloin tällöin joku Sveitsi tai Slovakia onnistuu panemaan sen verran kampoihin, että yltää jopa mitaleille. Sitten on nämä ynnämuut.

Meidän lajiniilojen kannattaa aina pitää mielessämme se tosiasia, että jääkiekko sittenkin on aika pieni laji maailmalla. Jollain maahockeylla on paljon enemmän harrastajia ja yleisölajina jääkiekko on suosituin ainoastaan Kanadassa, Suomessa ja Latviassa.

Kv. jääkiekkoliitto IIHF on tehnyt lujasti töitä laajentaakseen lajin MM -kisoja useampia maita käsittäväksi, mutta kuten edellinen esimerkki toivottavasti osoittaa, ei sarjajärjestelmän muutoksilla saavuteta yhtään mitään. Kysymys on tylysti kärjen kapeudesta ja meidän suomalaisten onneksi Suomi kuuluu siihen kapeaan kärkeen.

Kärjen leventäminen vaatii toimenpiteitä kunkin maan kansallisella tasolla. Ei tästä kauaa ole, kun MM -pronssi oli suomalaisille vain kaukainen haave. Yleensä jäätiin yhden voiton, yhden pisteen tai jopa yhden maalin päähän tavoittamattoman tuntuisesta haaveesta. Vasta Calgaryn olympiahopea 1988 aloitti sen menestysputken, joka nyttemmin on johtanut siihen, että vain maailmanmestaruus kelpaa osalle kannattajista.

Vuoden 2021 jääkiekon ranking -listalta Suomi löytyy sijalta kaksi. Hyvä Suomi!

Niin jääkiekossa kuin jalkapallossakin.


TALLETA TÄNÄÄN 10€ JA SAAT 60€ PELIRAHAA!

1. Avaa pelitili Nordicbetille
2. Aktivoi bonus ja talleta 10€
3. Tilillesi lisätään 50€ ja voit hakea voittoja yhteensä 60 eurolla

K18 | S & E voimassa | Pelaa vastuullisesti – Peluuri.fi | BML Group Ltd. on MGA:n lisensoima MGA/CRP/108/2004