Historiallinen vuosi

Vuoden -95 jääkiekon MM-kilpailut jäivät historiaan suomalaisten ensimmäisenä suurena arvokisavoittona jääkiekosta. Suomen Leijonat omalla urheilullisella suorituksellaan nosti koko kansakunnan jalustalle. Puhutaan jopa MM-kullan auttaneen maamme lopullisesti pois 90-luvun alun lamasta nostattamalla kansallistunnetta ja yhteishenkeä.

Kilpailut järjestettiin Ruotsissa ja niihin osallistui 12 joukkuetta. Alkulohkoja oli kaksi, joista neljä parasta joukkuetta pääsi jatkoon. Poikkeuksellisesti yhtään NHL-pelaajaa ei kisoissa ollut mukana, koska työsulku viivästytti runkosarjan pelaamista.

Suomen maajoukkueen päävalmentajana toimi ruotsalainen Curt ”Curre” Lindström, joka johti Leijonia omassa kotimaassaan pelatussa turnauksessa. Curren joukkueessa pelasi myös muuan kolmikko Jere Lehtinen, Saku Koivu ja Ville Peltonen, jotka muodostivat kuuluisan ”Tupu-Hupu-Lupu” –ketjun.

 

Alkulohkovaihe oli ailahtelevaa

Suomen joukkueen kanssa alkulohkossa pelasivat Norja, Itävälta, Ruotsi, Tsekki ja Yhdysvallat. Kisat eivät alkaneet hääppöisesti Leijonien kannalta, sillä Tsekki murskasi Suomen avausottelussa 23.4. lukemin 0-3.

Kaksi päivää myöhemmin pelattavassa ottelussa vastaan asettui kisojen järjestäjämaa Ruotsi, joka meni jo ottelun kolmannella minuutilla johtoon Daniel Alfredssonin maalilla. Lukemat säilyivät samoissa seuraavat puoli tuntia, kunnes Andreas Dackell lisäsi Ruotsin johdon lukemiin 2-0.

Tässä vaiheessa Suomen joukkue heräsi ja nousi pian tasoihin Saku Koivun ja Mika Niemisen maaleilla, joiden välissä ehdittiin peliä pelata vain 30 sekuntia. Ruotsi ei tästä vielä hämmentynyt, vaan iski minuuttia myöhemmin itsensä 2-3 johtoon Andreas Johanssonin maalilla.

Leijonat pistivät vielä pykälää isommalle: Ensin 39 minuutin kohdalla Ville Peltonen tasoittaa pelin, ja sitten Koivu iski toisen maalinsa pari minuuttia myöhemmin. Vain kolme minuuttia myöhemmin Timo Jutila vie Suomen ensi kertaa johtoon. Juuri ennen kuin pelikello näytti 50 minuuttia, Peltonen lyö tyrmäävät loppulukemat 3-6.

Jo seuraavana päivänä Suomi pelasi Norjaa vastaan. Ottelu oli selvää Suomen hallintaa ja päättyi lopulta 2-5. Suomen maaleista vastasivat Mika Strömberg, Hannu Virta, Jutila, Nieminen ja Koivu.

29.4. pelattiin ottelu Itävaltaa vastaan. Jos jäi Norja pahasti suomalaisten jalkoihin, olivat itävaltalaiset todella helisemässä. Loppulukemat 7-2 eivät jätä jossiteltavaa. Suomen maalintekijöinä olivat Sami Kapanen kahdesti, Raimo Summanen, Marko Palo, Nieminen, Juha Ylönen ja Jere Lehtinen.

Seuraavana päivänä oli edessä alkulohkon päätösottelu Yhdysvaltoja vastaan. Alku näytti todella surkealta, sillä USA meni puolessa tunnissa 3-0 johtoon Tim Berglandin, Mike Pomichterin ja Todd Harkinsin maaleilla. Koivu kavensi reilu minuutti yhdysvaltalaisten viimeisestä maalista, mutta Cal McGowan kuittasi viisi minuuttia myöhemmin lukemat jo neljään yhteen.

Tästä alkoi Leijonien takaa-ajo. Ensin Jutila kavensi lukemiksi 4-2. Kun ottelua oli jäljellä vajaa kymmenen minuuttia, teki Koivu illan toisen osumansa. Vain pari minuuttia ennen loppua iski Stömberg ottelun tasoihin. Lopputuloksena 4-4 tasapeli ja alkulohkon kakkospaikka Yhdysvaltojen jälkeen.

 

Leijonat vahvoja jatkopeleissä

Puolivälierissä vastaan luisteli Ranska, joka oli voittanut peräti kolme alkulohkon otteluistaan. Joukkuetta valmensi muuan ”Aurinkokuningas” Juhani Tamminen

Ranskalaisista ei kuitenkaan ollut suomalaisille mitään vastusta, vaan Leijonat iskivät heidät kotimatkalle lukemin 5-0. Maalinteosta vastasivat Jutila, Esa Keskinen, Janne Niininmaa, Tero Lehterä ja Lehtinen.

Välierissä kohdattiin alkulohkossa Leijonat nollille jättänyt Tsekki. Kosto oli suloinen. Oli suomalaisten vuoro jättää tsekkiläiset nollille. Raimo Helmisen, Ville Peltosen ja Mika Niemisen maaleilla Suomi otti vakuuttavan 0-3 voiton ja eteni finaaliin, jossa vastaan asettui Kanadan 3-2 jatkoajalla voittanut kotimaa Ruotsi.

Mikä klassikkofinaali olikaan tulossa…

 

Finaali Ruotsi – Suomi

Paikoitellen huonosti ottelut turnauksessa aloittanut Suomi ei jättänyt finaalissa mitään arvailujen varaan. Ville Peltonen iski suoran hattutempun tekemällä maalit 8, 37 ja 39 minuutilla. Timo Jutila tykitti vielä lukemat neljään nollaan, kunnes Jonas Berqvist onnistui Suomen maalivahti Jarmo Myllyksen suotuisella avustuksella kaventamaan loppulukemiksi 4-1.

Suomen jääkiekkomaajoukkueen kaikkien aikojen ensimmäinen maailmanmestaruus oli tosiasia. Myllys valittiin kisojen parhaaksi maalivahdiksi ja Koivu parhaaksi hyökkääjäksi IIHF:n toimesta. Median valitsemaan tähtikentälliseen valittiin koko Tupu-Hupu-Lupu –ketju eli Lehtinen, Koivu ja Peltonen sekä toiseksi puolustajaksi Jutila.

Kisojen voitto villitsi Suomen aivan totaalisesti. Lentokentällä kultajoukkuetta oli vastassa tuhansia ihmisiä ja Helsingin kauppatori täyttyi kymmenistä tuhansista juhlijoista voiton kunniaksi järjestetyssä kansanjuhlassa.


 

Leijonajoukkue 1995

Suomen joukkue kisoissa näytti seuraavalta:

Maalivahdit: Jukka Tammi, Ari Sulander ja Jarmo Myllys

Puolustajat: Marko Kiprusoff, Petteri Nummelin, Erik Hämäläinen, Timo Jutila (c), Janne Niininmaa, Hannu Virta, Mika Strömberg

Hyökkääjät: Janne Ojanen (a), Esa Keskinen, Saku Koivu (a), Marko Palo, Raimo Helminen, Antti Törmänen, Ville Peltonen, Jere Lehtinen, Juha Ylönen, Sami Kapanen, Tero Lehterä, Mika Nieminen ja Raimo Summanen.

Päävalmentaja: Curst Lindström

Apuvalmentajat: Hannu Aravirta ja Jari Kaarela

Joukkueenjohtaja: Heikki Riihiranta