Liiga-kaukaloissa nähtiin eilen paljon puhuttanut aihe, kun Pelicansin Antti Tyrväinen taklasi rajusti HPK-puolustaja Joonas Lehtivuorta. Pommi aiheutti valtavasti närää Tyrväistä kohtaan, mikä oli täysin oikein kun otetaan huomioon, miten likaisesta tempusta oli kyse. Ja etenkin sen, että kuka pelaaja taklauksen suoritti.

Tyrväinen on nimittäin taklannut neljässä edellisessä Liiga-ottelussaan kolme pelaajaa lasaretin puolelle. Nämä kyseiset herrat ovat vielä kaiken lisäksi kovia tekijöitä, sillä sekä Kristian Kuusela, Pekka Saravo että juuri Lehtivuori ovat saaneet tuta Tyrväisen aivopierut.

Oma vankka mielipiteeni on se, että Tyrväisen kaltaiset pelaajat voisi poistaa kotimaisesta kiekkoliigasta niin pian, kuin se vain on mahdollista. Hänenlaisensa pelaajat eivät kuulu Liiga-kaukaloihin.

Jere Karalahti avasi sanaisen arkkunsa

Jostakin käsittämättömästä syystä keskustelu on nyt kuitenkin ajautunut siihen, että ”taklaus kyllä oli ruma, mutta entäs taklattavan vastuu” on yhä enemmän ja enemmän ihmisten suista kuultu mielipide.

Yksi suurimpia tämän aiheen puolestapuhujia on ex-kiekkoilija Jere Karalahti, joka kirjoittaa asiasta bloginsa puolella.

– Mua oksettaa se suunta, mihin mulle rakas jääkiekko on menossa. Tuntuu, että pelistä yritetään väkisin viedä pois siihen keskeisesti kuuluva elementti, kovat taklaukset, Karalahti kirjoittaa blogissaan.

Okei, myönnettäkööt: etenkin kotoisessa Liigassa kovat taklaukset pyritään kitkemään lähes jokainen kerta, mutta tämä tapaus ei liity asiaan millään tavalla. Tyrväinen kun rullaa itselleen puolen kentän vauhdin, eikä hänellä ole tilanteessa muuta tarkoitusta, kuin vahingoittaa Lehtivuorta. Mies toki itse kiisti tämän, mutta ainakaan itselleni tuollainen puppu ei uppoa.

Mutta niin, se Karalahti. Hän siis peräänkuuluttaa blogissaan – jostakin täysin käsittämättömästä ja tuntemattomasta syystä – taklattavan vastuuta.

– Äijä (Lehtivuori) menee todella laiskasti kiekolle oman maalin takana eikä ole yhtään valmiina ottamaan taklausta vastaan. Siis jumalauta oman maalin takana sipsuttelee sukkasillaan päätykiekkoon. Luuleeko se olevansa jossain koulun kevättansseissa vai missä?

– Jos hän olisi kiekkoa hakiessaan vilkaissut olkansa yli taakseen, olisi silmäkulmaan varmasti osunut höyryjunan lailla päälle tuleva Tyrväinen. Viimeistään siinä kohtaa olisi voinut kiristää luistelua, jolloin Lehtivuori olisi ehtinyt taklauksen alta pois, tai olisi voinut vaihtoehtoisesti lyödä jarrut päälle, jolloin Tyrväinen ei olisikaan saanut miestä itsensä ja laidan väliin.

– Kolmas vaihtoehto olisi ollut luistella reippaammin kiekolle ja toimia kuten nytkin, mutta pysyä tiukasti laidassa kiinni. Kaikilla näillä keinoilla olisi vältytty nyt nähdyltä tragedialta. Pieniä nyansseja, joita puolustajana haluan teille kertoa.

Tässä vaiheessa tekstiä itselläni oli hyvin vaikea pysyä housuissani, mutta pyrin malttamaan mieleni. Esitänkin tässä kohtaa herra Karalahdelle rehellisen kysymyksen: mitä tekemistä ”taklattavan vastuulla” on siinä vaiheessa, kun taklaaja pyrkii vain ja ainoastaan vahingoittamaan sinua, ja kaiken lisäksi hyppää tilanteessa.

Eikö tämä hyppääminen ole jo itsessään sääntörike? Eikö päähän kohdistunut taklaus ole jo itsessään rike? Eikö mies, joka on istunut Liiga-urallaan jo useita kakkuja, tee tilanteessa mitään väärää? Eikö?

Niin, ja Karalahti kuvailee taklausta vielä blogissaan ”täysin puhtaaksi”. Että sellainen asiantunteva kommentti ex-puolustajalta. No mutta, mitä mieltä sinä olet taklauksesta? Video tilanteesta löytyy alapuolelta.

Viimeiset sanat

Tilanne on kehkeyttänyt fanien keskuudessa kehää pyörivän keskustelun siitä, että onko jääkiekko ”miesten laji” vai ”neiteilyä”. No käytännössä mihin muuhun tahansa urheilulajiin verrattuna ”miesten laji” on yhä paikkansa pitävä termi, mutta koska päähän kohdistuneet, hypyn sisältävät, taklaukset ovat nykyään rangaistava teko, niin tässä tapauksessa ”neiteily” ajaa asiansa.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että vaikka ”taklattavan vastuu” on todellinen asia, haluan muistuttaa; taklaajan vastuu on asia, joka kasvattaa merkitystään vuosi vuodelta. Vauhdit kaukalossa kasvavat jatkuvasti, eivätkä kyseiset tappomiinat kuulu enää lajiin. Kyseiset taklaukset, joiden tarkoituksena ei ole mikään muu, kuin vahingoittaa vastustajaa, eivät kuulut lajiin.

Anteeksi kukkahattumainen lähestymistapani, mutta ainakin henkilökohtaisesti arvostan ammattilaispelaajien terveyttä yhä enemmän ja enemmän. Olkoot se sitten vaikka sitä ”neiteilyä”.