HERNING. Kuinka totinen kilpailu jokakeväinen MM-turnaus lopulta on?

Kysymys nousee mieleen, kun seuraa joukkueiden erilaisia toimintatapoja jääkiekon arvoturnauksessa. Urheilullisuus kun tuppaa olemaan maajoukkueilla erilaisessa roolissa karnevaalien keskellä.

Viime vuosina on pohdittu erityisesti, kuinka tosissaan pohjoisamerikkalaiset joukkueet ovat MM-jäillä. Helsingissä 2012 nousi melkoinen kohu, kun kanadalaiset rellestivät kaupungin baareissa kesken pelien – tämä nousi myös laajasti lööppeihin.

Sen jälkeen otsikot ovat olleet vähissä. Hiljaiselon ja esimerkiksi Kanadan vakuuttavien MM-otteiden takia on jopa mietitty ääneen, onko MM-kisojen asema kohentunut NHL-pelaajien keskuudessa.

Pieni Herning on toiminut tänä keväänä kiusallisena muistutuksena, ettei tilanne ole välttämättä niin erilainen kuin moni haluaisi uskoa. Kun alueen kaikki baarit ovat saman kadun varrella, on NHL-tähtien rellestyksestä saanut jopa aivan liikaa tietoa.

Esimerkiksi USA:n joukkue on nähty hämmentävän usein yöelämässä. Leijonat.comin tietojen mukaan meno on ollut usein railakkaan kosteaa – osa joukkueen pelaajista on rellestänyt huolella ja avoimesti kisafaneja täynnä olevissa baareissa.

Tuoppeja on kilistelty ja yhteiskuvia otettu. Ja nyt puhutaan turnauksesta, jossa pelataan jo alkulohkossa seitsemän ottelua 1,5 viikkoon.

Onko MM-kisat huippu-urheilua?

USA:n vapaa linja MM-kisojen suhteen pistää pohtimaan, pitääkö MM-turnausta välttämättä ottaa niin haudanvakavasti. Jenkit voittivat seitsemästä pelistään kuusi – ainoa tappio tuli Leijonille päätöspelissä.

Mikä on toisaalta arvokisojen funktio, jos sinne lähdetään puhtaasti viihteelle? Mikäli jenkit rellestäisivät jatkossakin turnauksessa samaa tahtia, on vaikea nähdä, että joukkue taistelee tosissaan MM-kullasta.

Suomessa tilanne on samanaikaisesti täysin erilainen: MM-turnaus on haudanvakava asia – sinne lähetetään vuodesta toiseen urheilullinen ja projektilleen sitoutunut joukkue.

On vaikea edes kuvitella, että leijonatähdet viihtyisivät illasta toiseen kisojen yöelämässä. Ja syykin on selvä: Suomesta käsin turnaus on lähes vuodesta toiseen kiinnostavin huippu-urheilutapahtuma. Olisi outoa, jos se ei näkyisi asennoitumisessa. Yhteisö määrittelee lopulta aina omat arvonsa.

Jenkeissä kisat eivät kiinnosta kuin pienen pientä marginaalia. Tanskaan esimerkiksi USA:ta näyttää matkustaneen hieman kärjistäen pelaajien sukulaisia tai kavereita. Eikä mediankaan edustajia ole paikalla kuin muutama. On siis loogista kysyä, täyttääkö turnaus maassa edes huippu-urheilun arvoasteikkoa.

Tästä päästään MM-kisojen tärkeimpään kysymykseen. Onko turnaus huippu-urheilua? Kun puhutaan karnevaalista, eroavat myös vastaukset vastaajan mukaan.

On helppo sanoa, että kaikki turnauksen joukkueet tavoittelevat tosissaan menestystä kisoista. Mutta miten sinne päästään? Kuten kaikessa muussakin elämässä, erilaisilta ihmisiltä löytyy erilaiset prioriteetit tavoitteidensa suhteen.

Tämä näkyy myös Herningissä. Ääripäät ovat kaukana toisistaan, mutta ehkä toukokuun luonteeseen kuuluu, että keväisiä polkuja voi talloa monella tapaa.

Juuri nyt sekä USA että Suomi ovat kolmen voiton päässä MM-kullasta.

Ilari Isotalo, Herning
Twitter: @IlariIsotalo

Aiheet jääkiekon mm2018 Leijonat MM-kisat Pääuutiset