Kuopion suunnalta kuului tänään todella kummia, sillä KalPan päävalmentajana ensi kaudesta lähtien tulee toimimaan Sami Kapanen. Uutinen on jo tässä vaiheessa varmistettu KalPan toimesta, joten nyt puhumme sataprosenttisesta faktasta.

Eikä siinä mitään, mittava peliura ja lajitaidot ovat varmasti hanskassa, joten miksi hänellä ei olisi jotakin annettavaa suomalaiselle, ja etenkin kuopilaiselle, jääkiekkoilulle. Tarkoituksenani ei ole arvostella siis Kapasen valmennustaitoja, vaikka kyseisissä tapauksissa takaraivossa jyskyttää aina pieni epätietoisuus.

Ongelma astuu esiin vasta siinä vaiheessa kun tajuaa, että Kapanen toimii siinä samalla myös seuran pääomistajana. Siis henkilönä, joka päättää seuran sisällä monista asioista – myös siitä päävalmentajasta.

Kestämätön tilanne

Ensinnäkin kysyn, että miten on edes mahdollista, että seuran omistajasta tulee samalla Liiga-joukkueen päävalmentaja? Millä ihmeellä tällainen ajatus on voinut mennä läpi seuran hallituksessa, sillä ainakaan itselläni ei tule mieleen yhtä ainutta positiivista skenaariota.

Kapanen on siis suuressa vastuussa joukkueen menestymisestä kaukalossa. Normaalisti jos homma ei toimi, niin tässä vaiheessa päävalmentaja on se, johon katseet kohdistuvat.

On todella helppoa sanoa – vähintään kuvitella, että ”jos menestystä ei tule, astun virastani pois”. Kapasella on kuitenkin takuuvarmasti päässään visio ja ajatus miten KalPan kurssi kääntyy heikkoina hetkinä. ”Kyllä tämä tästä kääntyy” on siis erittäin todennäköinen skenaario.

Suomeksi sanottuna: omistaja päävalmentaja tulee saamaan ensi kaudella runsaasti enemmän lisäaikaa ja happea, kuin ”tavallinen päävalmentaja”.

Mutta entäpä sitten, jos tulokset kaukalossa ovat yksinkertaisesti surkeita ja päävalmentajan vaihtaminen on ainoa vaihtoehto? Ja kuvitellaan siis tässä tapauksessa, että hallitus päättää yksimielisesti, että Kapasen on lähdettävä lauluun.

Kuinka hyvää se tekee hallituksen ja omistajan väleille? Pystytäänkö asiaan suhtautumaan ammattimaisesti, vai astuuko esiin tavallinen ihmismieli ja välit tulehtuvat. Kuviin tulee siis inhimillinen kostonhimo ja ratkaisusta ollaan sitä mieltä, että se oli henkilökohtainen.

Kuten jo todettu, on asiasta vaikeaa kaivaa esiin käytännössä mitään positiivista. Toivotaan luonnollisesti, että Kapanen onnistuu tehtävässään ja onnistuu nostamaan savolaisen kiekkoilun jälleen tosissaan mukaan Liiga-kartalle. Se ei missään nimessä ole poissuljettu vaihtoehto, mutta jos pelit lähtevät liikkeelle heikosti, olemme silloin jännän äärellä.